tag:blogger.com,1999:blog-18512871318473447822024-02-02T16:04:25.466-08:00Runojen maailmaTässä blogissa kirjoitan kaikenlaista kaikenlaisesta runoudesta.Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.comBlogger21125tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-37030570762244015072013-03-14T05:38:00.002-07:002013-03-14T05:39:09.513-07:00Kirjoitan myös Marja-Leenan kirjahyllyä To 14.3.2013<br />
<br />
Kirjahyllyni on ositteessa <b><a href="http://marjaleenankirjahylly2.blogspot.fi/">Marja-Leenan kirjahylly</a></b>. <span class="Apple-style-span" style="font-size: x-large;">☞</span>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-31907521555073111302009-10-18T03:09:00.000-07:002009-10-18T18:26:26.045-07:00Aleksis Kiven tekstien esityksiä Youtubessa ym.Sunnuntai 18.10.09<div><br /></div><div style="font-family: verdana;">Kun huomasin <a href="http://aeijae.blogspot.com/2009/10/hieno-laulu-sydameni-laulu.html">Äijäblogi II</a>:ssa Kiven Sydämenilaulun Youtube-esityksen, ajattelin lisätä nyt tähän Runojen maailma -blogiini myös näitä Youtube-esityksiä.</div><div><br /></div><div><span style="font-family: georgia;">Tässä Kiven Oravan laulu </span><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Ville Leinonen ja Tuomas Luukkonen esittämänä Jyväskylässä baari Vakiopaineessa 15.3.2008. Laitan sen tähän, vaikka se koko ajan pätki katsoessani sitä omasta koneestani. Se on kuitenkin esitetty mukavasti keskellä elämää, joten en voi olla laittamatta sitä tähän. Toivottavasti se ei pätki jokaisen koneella: <a href="http://www.youtube.com/watch?v=7rMxsLok_h4"><b>Oravan laulu</b></a></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Tässä myös toinen innokas kaveri esittää samaisen laulun: <b><a href="http://www.youtube.com/watch?v=MebTr2PCHIs">Oravan laulu</a></b></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Mielestäni nämä esitykset ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Aleksis Kiven tekstit ovat elävää runoutta vielä tänäkin päivänä, vaikka runojen kirjoittajan syntymästä on jo kohta lähes 200 vuotta, tarkalleen siis 175 vuotta.</span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Tässä hiotumpia esityksiä: <b><a href="http://www.youtube.com/watch?v=AH9Cebz5uJU">Sydämeni laulu </a> </b>Esittäjänä Jorma Hynninen, sävellys Einojuhani Rautavaaran ja vielä ehkä kaikille tutumpi, Sibeliuksen säveltämä ja Ylioppilaskunnan kuoron esittämänä: <a href="http://www.youtube.com/watch?v=aIxzXDoOm34"><span style="font-weight: bold;">Sydämeni laulu </span></a><br /><br />Sitten edelleen <a href="http://www.youtube.com/watch?v=1IFkPcsRbKs"><span style="font-weight: bold;"> Metsämiehen laulu (</span></a></span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=1IFkPcsRbKs"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Sibeliuksen sävellys ja Ylioppilaskunnan kuoro)</span></a><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /><a style="font-weight: bold;" href="http://www.youtube.com/watch?v=GOxM6dgBkyY&hl=fi">Toukolan poikien pilkkalaulu</a> (Turkan ohjaus v.1989)<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Linkkejä</span>:<br /><br />Yle Areenassa on<a style="font-weight: bold;" href="http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=186"> Aleksis Kiveen liittyviä ohjelmia</a>.<br /><br /><a href="http://www.ooppera.fi/produktiot.asp?polku=18;602;;1&tyyppi=1"><span style="font-weight: bold;">Ooppera Aleksis Kivi</span></a><br /><br />Hakukoneilla löytyy paljon tietoa ja linkkejä kansalliskirjailijastamme.<br /><br /></span></div>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-40977265519335414302009-10-10T11:31:00.000-07:002009-10-18T03:00:30.098-07:00Aleksis Kivi, Suomen kansalliskirjailija<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqsjBo6ZFtNfHpgOyALG3Pykfvre7t79Ke-lptB56CmzbOahJfw05elh_JCpTka5ouL3pz-qNLhNbEmBlMG8AXrKK84HdslrFPk2DJF-WmuR9_5BW5T4rHqXbhuTC5DBSxy1IYX5FAtJU/s1600-h/AleksisKivi.jpg"><img style="cursor:pointer; cursor:hand;width: 262px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqsjBo6ZFtNfHpgOyALG3Pykfvre7t79Ke-lptB56CmzbOahJfw05elh_JCpTka5ouL3pz-qNLhNbEmBlMG8AXrKK84HdslrFPk2DJF-WmuR9_5BW5T4rHqXbhuTC5DBSxy1IYX5FAtJU/s320/AleksisKivi.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5391056288199869938" /></a><br /><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Lauantai 10.10.09</span><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Tänään <b>Aleksis Kiven päivänä</b> on aika päivittää tätä blogia. </span></div><div><br /></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><b>Aleksis Kiven</b> syntymästä on nyt 175 vuotta. </span></div><div><br /></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Aleksis Kiven runot ovat aivan lapsesta saakka olleet suuri rakkauteni. Löysin hänet konkreettisesti kotini kirjahyllystä. Äitini oli kirjallisuuden ystävä ja hänen hankkimiensa kirjojen kautta pääsin sisälle sanojen maailmaan ja opin tuntemaan Aleksis Kiven runoja.. </span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Yksi näistä jo koulunkäyntini ensimmäisinä vuosina löytämistäni runoilijoista oli Aleksis Kivi. Vaikka Aleksis Kiven runotuotanto ei olekaan valtavan laaja, niin hyvin hieno kokonaisuus se kaikenkaikkiaan on. Ei siis ole ihme, että hän on kansalliskirjailijamme. Häntä on myös ns. suomenkielisen kirjallisuuden isä.</span></div><div><br /></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times, serif;">Minulle Kiven runoista tärkeimpiä ovat olleet Keinu, Oravan laulu, Sydämeni laulu, Onnelliset, Kaukametsä ja Metsämiehen laulu. Voimakkaimmin minua ovat puhutelleet nämä runot ja juuri tässä järjestyksessä. Oravan laulu viehätti minua jo lapsena. Metsämiehen laulu on ryhdikäs ja omalla tavallaan hieno. Laulettuna siinä on jotain vaikuttavan mahtipontista.</span></span></div><div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div></div><div><br /></div><div><b>Aleksis Kivi , </b>oikealta nimeltään<b> ALEXIS STENVALL </b>syntyi<span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times, serif;font-size:medium;"> 10.10.1834 Nurmijärvellä Palojoen kylässä ja kuoli 31.12.1872 Tuusulassa. Nimensä hän kirjoitti aina x:llä, Alexis. Kivi oli hänen taiteilijanimensä. Hän kuoli varsin nuorena, vasta 38-vuotiaana.</span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><br /></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;">Hän lähti 12-vuotiaana vuonna 1846 opintielle Helsinkiin. Siis pois kodistaan sen ajan köyhiin oloihin vieraaseen ympäristöön. Ajatellaanpa nykyisiä 12-vuotiaita. Miten kokisivat nykyiset 12-vuotiaat samassa tilanteessa! Miten paljon lapsuusympäristön jättäminen niin nuorena vaikutti hänen kehitykseensä!?</span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><br /></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;">Aikuisena Kivi asui Helsingissä ja Siuntiossa. Ensirakkaus Albiina Palmqvistiin kaatui Kiven köyhyyteen. Kirjeenvaihdossa hän sittemmin oli ainakin Aurora Hemmilän kanssa. Kivi ei ehtinyt lyhyeksi jääneen elämänsä aikana avioitua. Kuitenkin Charlotta Lönnqvist, joka oli 19 vuotta Kiveä vanhempi, auttoi Kiveä monin henkilökohtaisin uhrauksin. </span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;">August Ahlqvistin nimi tulee esille aina Aleksis Kiven yhteydessä, sillä Ahlgvist oli kansallisromantikko eikä hyväksynyt Kiven tapaa kirjoittaa suomalaisista. Hän moitti Kiveä jatkuvasti ja vaikutti asemallaan suomen kielen professorina ilmeisesti Kiven lopullisen murtumisen. Nälkävuodet koettelivat Suomea, Kiven terveys oli heikko. Muita vastustavia taustavoimia olivat Fredrik Cygnaus ja Kaarlo Bergbom, jotka eivät myöskään ymmärtäneet Aleksis Kiven kieltä. Myös Julius Krohn halusi korjailla Kiven tekstejä. </span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Verdana, Arial, Helvetica, sans-serif;font-size:6;color:#480001;"><span class="Apple-style-span" style=" -webkit-border-horizontal-spacing: 3px; -webkit-border-vertical-spacing: 3px;font-size:19px;"><br /></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;">Kiven pääteos on romaani "<b>Seitsemän veljestä</b>" (1870), mutta suorasanaisuudestaan huolimatta tuon romaanin kieli on monissa kohdin runoa. Kiven ainoa varsinainen runokokoelma on "<b>Kanervala</b>". Muut runot on julkaistu romaaneissa tai näytelmissä tai aikakauslehdissä.</span></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;font-size:medium;"><b>KEINU</b><br /><br />Nyt kanssani keinuhun käy,<br />mun impeni, valkeal liinal;<br />kuin morsian kauniina seisoovi luonto<br />iltana helluntain.<br />Heilahda korkeelle, keinu<br />ja liehukoon impeni liina<br />illalla lempeäl.<br /><br />On allamme viherjä maa<br />ja päällämme sininen taivas<br />ja läntinen lehtistä laaksoa soittaa<br />lintujen laulaes.<br />Heilahda korkeelle, keinu<br />ja liehukoon impeni liina<br />illalla lempeäl.<br /><br />Kun väikyn mä ylhäällä tääl,<br />tää1 tuulien viileäs helmas,<br />niin kaukana näen mä kaunoisen kunnaan<br />paisteessa iltasen.<br />Heilahda korkeelle, keinu<br />ja liehukoon impeni liina<br />illalla lempeäl.<br /><br />Kuin Onnelan kaukainen maa<br />niin kimmeltää ihana kunnas;<br />ja sinnepä lentäisin impeni kanssa<br />siivillä läntisen.<br />Heilahda korkeelle, keinu<br />ja liehukoon impeni liina<br />illalla lempeäl.<br /><br />Siel lehtinen kauhtana ain<br />on hartioil unisen koivun<br />ja ainiaan lempeillä kunnailla läikkyy<br />Helluntain vainiot.<br />Heilahda korkeelle, keinu<br />ja liehukoon impeni liina<br />illalla lempeäl.<br /><br />Siel laaksossa vainion all<br />on keväinen, viherjä niittu,<br />mi ainiaan herttaises hämäräs siintää<br />kukkasil keltaisill.<br />Heilahda korkeelle, keinu<br />ja liehukoon impeni liina<br />illalla lempeäl.<br /><br />Siel suutelee ehtoo ja koi<br />ja siel ijankaikkinen aika<br />pois kiitävi vauhdilla kiitävän virran<br />himmeään Unholaan.<br />Seisahda, heiluva keinu,<br />jo kelmenee impeni poski<br />illalla lempeäl.</span><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"><b>ORAVAN LAULU</b> (Romaanista <b>Seitsemän veljestä</b>)<br /><br />Makeasti oravainen<br />makaa sammalhuoneessansa;<br />sinnepä ei Hallin hammas<br />eikä metsämiehen ansa<br />ehtineet milloinkaan.<br /><br />Kammiostaan korkeasta<br />katselee hän mailman piirii,<br />taisteloa allans' monta;<br />havu-oksan rauhan-viiri<br />päällänsä liepoittaa.<br /><br />Mikä elo onnellinen<br />keinuvassa kehtolinnas!<br />Siellä kiikkuu oravainen<br />armaan kuusen äitinrinnas:<br />Metsolan kantele soi!<br /><br />Siellä torkkuu heiluhäntä<br />akkunalla pienoisella,<br />linnut laulain taivaan alla<br />saattaa hänen iltasella<br />unien Kultalaan.</span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"><b>SYDÄMENI LAULU</b> (Seisemästä veljeksestä)</span></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"><br />Tuonen lehto, öinen lehto,<br />siell' on hieno hietakehto,<br />sinnepä lapseni saatan.<br /><br />Siell' on lapsen lysti olla,<br />Tuonen herran vainiolla<br />kaitsea Tuonelan karjaa.<br /><br />Siell' on lapsen lysti olla,<br />illan tullen tuuditella<br />helmassa Tuonelan immen.<br /><br />Onpa kullan lysti olla,<br />kultakehdoss' kellahdella,<br />kuullella kehrääjälintuu.<br /><br />Tuonen viita, rauhan viita!<br />kaukana on vaino, riita,<br />kaukana kavala maailma.<br /></span></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"><b>KAUKAMETSÄ</b><br /><br />Alas kalliolta lapsi riensi,<br />äitins luoksi riensi hän,<br />lausui loistavalla katsannolla:<br />"Nähnyt olen taivaan maan."<br /><br />"Mitä haastelet, mun pienoiseni,<br />mitä taivaan kaukamaast'?<br />missä näit sä autuitten mailman?<br />Sano, kulta-omenain."<br /><br />"Vuoren harjanteella kauan seisoin,<br />katsahdellen koilliseen,<br />siellä näin mä nummen sinertävän,<br />honkametsän kaukasen.<br /><br />Puitten kärjil näin mä kunnaan kauniin,<br />armas päivä paistoi siel,<br />ylös kunnaan kiirehelle juoksi<br />kultasannotettu tie.<br /><br />Tämän näin ja sydämeni riutui,<br />kyynel juoksi poskellein,<br />enkä ymmärtänyt miksi itkin,<br />mutta näinhän taivaan maan."<br /><br />"Ei, mun lapsein; sineydes ylhääl<br />taivaan korkee sali on,<br />siellä lamput, kultakruunut loistaa,<br />siel on istuin jumalan."<br /><br />"Ei, vaan siellä, missä ilmanrannal<br />Kaukametsä haamottaa,<br />siellä ompi onnellisten mailma,<br />siellä autuitten maa."<br /></span></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"><b>ONNELLISET</b><br /><br />Jo valkenee kaukanen ranta<br />ja koillisest aurinko nousee<br />ja auteret kiirehtii pois,<br />kosk Pohjolan palkeet käyvät,<br />kosk mennyt on yö,<br />kosk kimmeltää kesänen aamu<br />ja linnut ne laulelee.<br /><br />Mä kiireelle korkean vuoren<br />nyt astelen raikkaassa tuules;<br />mun toivoni aamusen koin,<br />mun kultani kohtaan siellä,<br />kosk mennyt on yö,<br />kosk kimmeltää kesänen aamu<br />ja linnut ne laulelee.<br /><br />Mut kauniimpi koittoa päivän<br />ja lempeempi auringon laskuu<br />hän hymyten luokseni käy,<br />mä syliini kierron immen,<br />kosk mennyt on yö,<br />kosk kimmeltää kesänen aamu<br />ja linnut ne laulelee.<br /><br />Mun sydämmein autuudest sykkyy<br />ja taivaana otsani loistaa,<br />kosk seison täs impeni kans,<br />täs vuorella sammaleisel<br />kosk mennyt on yö,<br />kosk kimmeltää kesänen aamu<br />ja linnut ne laulelee.<br /><br />Täss seison mä impeni kanssa,<br />ja kiharamm tuulessa liehuu<br />ja laaksoen hyminä soi<br />kuin ijäisen lemmen ääni,<br />kosk mennyt on yö,<br />kosk kimmeltää kesänen aamu<br />ja linnut ne laulelee.</span></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"></span><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"><b>METSÄMIEHEN LAULU (</b>Alunperin teoksessa<b> Seitsemän veljestä)</b><br /><br />Terve, metsä, terve, vuori,<br />terve, metsän ruhtinas!<br />Täs on poikas uljas, nuori;<br />esiin käy hän, voimaa täys,<br />kuin tuima tunturin tuuli.<br /><br />Metsän poika tahdon olla,<br />sankar jylhän kuusiston,<br />Tapiolan vainiolla<br />karhun kanssa painii lyön<br />ja mailma Unholaan jääköön.<br /><br />Viherjäisel laattialla,<br />mis ei seinät hämmennä,<br />tähtiteltin korkeen alla<br />käyskelen ja laulelen<br />ja kaiku ympäri kiirii.<br /><br />Kenen ääni kiirii siellä?<br />Metsän immen lempeän;<br />liehtarina miehen tiellä<br />hienohelma hyppelee<br />ja kultakiharat liehuu.<br /><br />Ihana on täällä rauha,<br />urhea on taistelo:<br />myrsky käy ja metsä pauhaa,<br />tulta iskee pitkäinen<br />ja kuusi ryskyen kaatuu.<br /><br />Metsän poika tahdon olla,<br />sankar jylhän kuusiston,<br />Tapiolan vainiolla<br />karhun kanssa painii lyön<br />ja mailma Unholaan jääköön.</span><br /></span><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"> </span></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;font-size:medium;"><b>LAPSI</b><br /><br />Kaukokotihinsa kulkee<br />pitkin tietä pieni laps<br />ja lähestyvi ehtoo tyyni,<br />lempeesti loistavat korkuuden tähdet.<br /><br />Nukkuvi hän väsyneenä<br />pimeen kuusen kohinaan<br />ja sinikorkeuden tähti<br />on hänen vartians hämäräs yösen.<br /><br />Koska aamu hymyilevi,<br />tielle lähtee lapsi taas<br />ja kotomäki viimein siintää,<br />siintää sen riippuva-oksaset koivut.<br /><br />Niin hän ehtii kototuvan:<br />äiti leipoo pöydän pääss<br />ja kultakirkas uuni leimuu,<br />heleesti aurinko akkunast paistaa.<br /><br />Paistehessa aurinkoisen<br />kehto seisoo laattial<br />ja lapsi helmas kehtoon istuu<br />äiti jo aukasee povensa aarteet.<br /><br />Koivistosta Kotomäen<br />sisar tulee vihdastost<br />ja tuomisia Metsolasta<br />lapselle äitins rinnoille hän kantaa.<br /><br />Hajahtaes vihdan lehden,<br />kulta-uunin leimues<br />ja paistehessa aurinkoisen<br />lapsi on nukkunut äitinsä helmaan.<br /><br />Ihanasti äitin kasvot<br />päivän hohtees kimmeltää;<br />hän laulelevi, kuinka lapsi<br />kulkevi unissaan taivahan maahan;<br /><br />Kuinka kuusen kohinassa<br />makeesti hän uneksuu<br />ja korkeuden tähti tyyni<br />on hänen vartians hämäräs yösen;<br /><br />Kuinka viimein kuumottavi<br />kototalo kaukanen<br />ja on siel lehtimajan juhla,<br />vuorilla valkeat leimuen loistaa.</span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;font-size:medium;">Kaikki tärkeimmät <b>Aleksis Kiven</b> runot löytyvät nettisivulta <b><a href="http://www.tks.pp.fi/alexis.html">Kootut runot</a>.</b></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><b><br /></b></span></div><div><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;font-size:medium;"><b><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;">Tästä kirjailijasta on kirjoitettu niin paljon, että kaiken yhteen blogiin kokoaminen olisi tosi työlästä. Myös monet säveltäjät ovat tulkinneet Kiven tekstejä. </span>Selim Palmgren<span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"> on </span><span class="Apple-style-span" style="font-family:Georgia, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">sekakuorolle säveltänyt runon KEINU. </span><b><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Leevi Madetoja</span></b><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"> on säveltänyt sekakuorolle runon ONNELLISET. <b>Taneli Kuusisto</b> on säveltänyt runon UNELMA. </span></span></span></b></span></div><div><br /></div><div><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;font-size:medium;"><b><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:Georgia, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Helavalkea, Tornin kello ja Hannan laulu on myös sävelletty. <b>Aarre Merikanto</b> on säveltänyt runon Sydämeni laulu.</span></span></span><br /></b></span><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"> </span></span></span></div></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></div><div>Kiven elämästä on kerrottu yksityskohtaisesti mm. linkissä <b><a href="http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/">Aleksis Kivi Nurmijärven kirjaston sivuilla</a></b>. Siellä on myös runo SUOMENMAA, jonka voi kuunnella Hannu Huuskon lausumana.</div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"><b>SUOMENMAA</b><br /><br />Maa kunnasten ja laaksoen,<br />mi on tuo kaunoinen?<br />Tuo hohtees kesäpäivien,<br />tuo loistees pohjan tulien,<br />tää talven, suven ihana,<br />mi onpi soma maa?<br /><br />Siel tuhansissa järvissä<br />yön tähdet kimmeltää<br />ja kanteleitten pauhina<br />siel kaikuu ympär kallioi<br />ja kultanummen hongat soi:<br />se onpi Suomenmaa.<br /><br />En millonkan mä unohtas<br />sun lempeet taivastas,<br />en tulta heljän aurinkos,<br />en kirkast kuuta kuusistos,<br />en kaskiesi sauvua<br />päin pilviin nousevaa.</span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-family:Times, serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><span class="Apple-style-span" style=" ;font-family:Times;"><b>MAAMME</b> (vrt. "Suomenmaa")<br /><br />On pohjoisessa kaunis maa<br />tuo metsän kohdussa.<br />Siel talven kuuset lumiset<br />sen tuntureilla humisee,<br />kuin morsian niin armas taas<br />on kesä tässä maas.<br /><br />Sen tuhansissa järvissä<br />yön tähdet kimmeltää,<br />siel pohjan-tulet haamottaa<br />ja kosket vettä ammentaa<br />kosk kanteleilla soitellaan,<br />se onpi Suomenmaa.<br /><br />En millonkan mä unohtas<br />sun lempeet taivastas,<br />en tulta heljän auringos,<br />en kirkast kuuta hongistos,<br />en kaskiesi sauvua<br />päin pilviin nousevaa.<br /><br />Tok monta näissä laaksoissa<br />on nähty kauhua:<br />kosk sota surman, kuolon toi<br />ja tanner miesten verta joi,<br />mut sankarien kunnian<br />sai Suomi loistavan.<br /><br />Ja ihanainen, kallis maa<br />on meidän ainiaan.<br />Tuos onpi meidän huoneemme,<br />tuos lainehtiva peltomme,<br />tuos metsiemme jylhä yö<br />ja meriemme vyö.<br /><br />Tuon tumman metsän kaikunaa<br />mi autuus kuultella<br />kosk herättää meit päivän koi<br />ja paimenien torvet soi,<br />kosk impi sinisilmänen<br />käy laaksois laulellen.<br /><br />Mi autuus helmaas nukkua<br />sä uniemme maa,<br />sä kehtomme, sä hautamme !<br />Oi aina uusi toivomme !<br />Oi Suomensaari kaunoinen,<br />oi ijankaikkinen !</span></span></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi"><b>Aleksia Kivi</b> WIKIPEDIASSA</a></span></div><div><a href="http://www.finlit.fi/kivi/"><b>Aleksis Kivi Suomen Kirjallisuuden Seuran sivuilla</b></a></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"><br /></span></div><div><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Einojuhani Rautavaara on tehnyt Aleksis Kivestä oopperan, jonka uusinta esitettiin mm. tänään 10.10.09 radiossa. Vuonna 1997 se esitettiin Savonlinnassa.</span></div>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-38868464653540309222008-11-09T08:15:00.000-08:002008-11-09T08:44:59.221-08:00Taiteidenyö 2008Koottu Youtuben runovideopätkistä:<br /><br />Rakkausrunot.fi Taiteidenyössä 2008<br /><object height="344" width="425"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Au_hIY2Idao&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f"><param name="allowFullScreen" value="true"><param name="allowscriptaccess" value="always"><embed src="http://www.youtube.com/v/Au_hIY2Idao&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" height="344" width="425"></embed></object><br /><span style="font-weight: bold;"><br />Pratun runoja - lausujana Vipero</span><br /><object height="344" width="425"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/G7SmPT8mD7k&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f"><param name="allowFullScreen" value="true"><param name="allowscriptaccess" value="always"><embed src="http://www.youtube.com/v/G7SmPT8mD7k&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" height="344" width="425"></embed></object><br /><br /><span style="font-weight: bold;">Ipin runoja taiteidenyössä by Terry</span><br /><object height="344" width="425"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/z0qhqdEZbDs&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f"><param name="allowFullScreen" value="true"><param name="allowscriptaccess" value="always"><embed src="http://www.youtube.com/v/z0qhqdEZbDs&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" height="344" width="425"></embed></object><br /><br /><span style="font-weight: bold;">Godis ~ "Me olemme yhdessä kauniita"</span><br /><object height="344" width="425"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/0C9r3VeNIuA&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f"><param name="allowFullScreen" value="true"><param name="allowscriptaccess" value="always"><embed src="http://www.youtube.com/v/0C9r3VeNIuA&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" height="344" width="425"></embed></object><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kizzi</span><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/OqRvcjWzuvg&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/OqRvcjWzuvg&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br />Mare ~ "Aarrekätkö"<br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/bdyn-w8h7-c&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/bdyn-w8h7-c&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Samuel J. Hackley ~ "Ilta kaupungissa, jota ei ole ollut"</span><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/lBNOSFHiICM&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/lBNOSFHiICM&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br />Mandella ~ "Ilman reikiä ei olisi valoa"<br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/rrPBFSYQ1u4&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/rrPBFSYQ1u4&hl=en&fs=1&color1=0xcc2550&color2=0xe87a9f" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-50696262053471090262008-11-08T15:04:00.000-08:002008-11-11T17:40:03.942-08:00Veijo Meri: Mielen lähtölaskenta ym.<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsQbJSZF-OBtFLkiz51bc_YUj0J4QenIEVP74IaZhd5z55YriEXUxOystfRtHAXb4xjjuK4Y0zXPj6c8PZIcLOhWXQHzfLfATMv0xG28Gkm1p9rDM4SbIA5QAd0Qk1_q_kNX0a66DxIGs/s1600-h/mielenlaskenta-1.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5266464632594356914" style="margin: 0px 10px 10px 0px; float: left; width: 201px; height: 308px;" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsQbJSZF-OBtFLkiz51bc_YUj0J4QenIEVP74IaZhd5z55YriEXUxOystfRtHAXb4xjjuK4Y0zXPj6c8PZIcLOhWXQHzfLfATMv0xG28Gkm1p9rDM4SbIA5QAd0Qk1_q_kNX0a66DxIGs/s320/mielenlaskenta-1.jpg" border="0" /></a><br /><br />Veijo Meri on kirjoittanut kahdeksan runokirjaa. Katsoin Wikipediasta. Siellä tosin on selvä virhe: Kolme runokirjaa on merkitty proosan puolelle. Siksikö muka, että niissä on ns.proosarunoja, siis suorasanaisia ja niitäkin vain osa?<br /><br />En tiennyt, että Veijo Meri on kirjoittanut niin monta runokirjaa. En kai ole kunnolla koskaan tutustunut hänen runoihinsa.<br /><br />Sattumalta käteeni osui tänään Otavan 1976 julkaisema Veijo Meren runokokoelma "Mielen lähtölaskenta". Etten sanoisi omituinen runokirja. Tai oikeastaan se on tavallinen, siis tavallisen omituinen kuten useat runokirjat yleensäkin.<br /><br />Tästä runosta pidän. Siinä on onnistuttu tavoittamaan jotain syksystä:<br /><br />"Linnut keveät etelään<br />täältä lähtevät.<br />Suoraan lentävät lähimpään<br />yöhön lepäämään.<br /><br />Tielle lintujen liihottaa<br />lehtiparvikin,<br />mutta kesken se putoaa<br />heti puiden taa.<br /><br />Haapain, koivujen verkkoihin,<br />rysiin pensaitten<br />putoavat jo valkoisin<br />siivin pilvetkin."<br /><span style="font-size:78%;"><span style="font-size:100%;">Veijo Meri<br /></span><span style="font-size:100%;"><br />Tämä runokokoelma sai minut kiinnostumaan Veijo Merestä. Jos mahdollista, yritän saada käsiini hänen muutkin runokirjansa.<br /><br /><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Veijo_Meri">Veijo Meri/Wikipedia</a><br /><br />Järkyttävin tämän kokoelman runoista on "Sammuttamaton kalkki". Sota-ajat palauttaa mieleen sota-ajat elämättömällekin runo "Tuulin varoituslaulu ystävättärelle", sillä monia saksalaisten äpärälapsia jäi Suomeen itkemään. Itse en paljon noista jutuista tiedä, mutta muistan nähneeni valokuvan saksalaisten heiloista, joilta oli hiukset leikattu tms.<br /><br />Myös Jokisen lauluja löytyy tästä lukemastani runokirjasta.<br /><br />Lisää Veijo Merestä<br /><a href="http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/meri_veijo/fi_FI/meri_veijo/">Veijo Meri/Otava</a><br /><a href="http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/4829/">Veijo Meri/Kansallisbiografia</a><br /><br /></span></span><span style="font-weight: bold;"><br /></span>"Runossa voi sanoa mitä tahansa, vaikka kuinka kaunista tai kauheata. Runon ulottuvuudet ovat paljon suuremmat kuin proosan. Runon lyhyt ja tiukka muoto pitävät kuitenkin pirut ja enkelit kurissa. ----- Runoissa luettavuus perustuu odottamattomaan tapahtumaan, kuin mentäisiin jatkuvasti mutkikkaassa käytävässä. Syötän lukijaa koko ajan kolmella lusikalla, jotta se tulisi kylläiseksi. Sama pätee sekä runoihini että proosaani."(Veijo Meri sanonut lehtihaastattelussa)<br /><p><b><span style="color: rgb(0, 0, 153);">Veijo Meren runoja:</span><br /></b></p><br /><p><b>Elämäsi pidentäminen</b></p><br /><p>Ainoa tapa pidentää elämää </p><br /><p>on matkustaa viikoksi</p><br /><p>Moskovaan, Roomaan tai </p><br /><p>Tukholmaan tai väärään </p><br /><p>vuodenaikaan kesämökille. </p><br /><p>Se tuntuu kuukaudella </p><br /><p>silloin ja sen jälkeen.</p><br /><p>Puoli vuotta on jo liian </p><br /><p>pitkä aika olla tapaamatta </p><br /><p>lemmittyäsi. Ei hän enää </p><br /><p>uusiudu vanhenemallakaan. </p><br /><p>Joku toinen, et sinä törttö, </p><br /><p>sytytti hänet toistamiseen tuleen. </p><br /><p>Se näkyy ohitsesi </p><br /><p>niin kuin kaikki muukin mikä </p><br /><p>sinulla nyt on takana.</p><br /><p><i>Kevät kuin aamu, 1987</i></p><br /><p><br /></p><br /><p><b>Päivä kerrallaan</b></p><br /><p>Kun on enää yksi päivä </p><br /><p>kerrallaan, ei se ole </p><br /><p>lyhyt eikä pitkä, </p><br /><p>kello on pelkkä lelu, </p><br /><p>hauska katsoa kuin </p><br /><p>kissanpojan naama, </p><br /><p>kun se alkaa aivastella. </p><br /><p>On ilta aamua ja </p><br /><p>aamu iltaa jo.</p><br /><p>Yö on musta punnus, </p><br /><p>kuudenkymmenen kilon,</p><br /><p>yhtä elämää painavampi.</p><br /><p>On lattialla vaaka</p><br /><p>pitkällään, mahdollisimman</p><br /><p>kevyesti. Kuunvalo</p><br /><p>levitti kirkkaat matot</p><br /><p>tummempien päälle.</p><br /><p><i>Lasiankeriaat, 1990</i></p><a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F02116_1">Katso video Veijo Merestä</a><br /><a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F01483_1">Kuuntele haastattelu/radio</a><br /><a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F04361_1">Veijo Meri kertoo kirjoittamisesta/video</a><br /><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=paTh55zcRz8">Veijo Meri signeeraa/huonolaatuinen video</a> (youtube)Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-76019490799302652072008-10-12T19:35:00.000-07:002008-10-12T19:58:32.842-07:00Pii-runokilpailussa voitto Jyväskylään<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW2avByAVavRzW2BPp7F6iN4EnDjla688gMYua7TMLesXAjpJFiV0xeJsQNoXBXenpcwes8gSwVhEzs83sGbulP97ae6PJv0AACnd1zg7NdP41YxWm5ybCyfPtdWKHajIUkuv1ISPhzZQ/s1600-h/pii.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW2avByAVavRzW2BPp7F6iN4EnDjla688gMYua7TMLesXAjpJFiV0xeJsQNoXBXenpcwes8gSwVhEzs83sGbulP97ae6PJv0AACnd1zg7NdP41YxWm5ybCyfPtdWKHajIUkuv1ISPhzZQ/s400/pii.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5256466224743051426" border="0" /></a><br /><span style="font-weight: bold;" class="otsikko">Paras piiruno on valittu</span><br /><br />Tiede-lehti (7/2008, s. 57) julisti kesällä kilpailun runosta, joka auttaa muistamaan piin 20-30 ensimmäistä desimaalia. Vastauksia tuli parikymmentä.<br />"Periaatteena oli, että kunkin sanan kirjainten määrä vastaa yhtä numeroa."<br />Toimituksen raati valitsi voittajaksi tämän 30 desimaalia (3,141592653589793238462643383279) kattavan runon, jonka lähetti <span style="font-style: italic;">Pasi Lehtola</span> Jyväskylästä:<br /><br /><span style="font-size:78%;">Kuvassa on juliste ja kuva on Tiede-lehdestä.<br /></span><br />"Pii, r sekä A iltaa istumassa<br />ei tullut vielä ole neliö<br />Juttunsa kiertävät taaskin ympyrässä<br /> Oli se eri näköinen eliö<br /> pyöreä ja pullea koko ala<br />Voi mahdaton työ on ympyrän neliöinti"<br /><br />Lisää runoja piin muistamiseen:<br /><li style="font-weight: bold;"><a href="http://www.tiede.fi/lehti/piirunot">Tiede-lehti</a><br /><br /></li>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-57088202727771220162008-10-10T17:32:00.000-07:002009-10-24T11:58:32.032-07:00Runoilijan muistolle<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlxKzA6aKryD95WSR1WaC6R5BZJt0_P_GXKe3iQmyl9CgcCp5fjlXPiyRl4mDeUUeFzUSPGfnXjfD4CGI2Yr4iIgHZxCW1qB_gGryyBmQxKNTf3IZP8wf89kdkGRV5HDa-EQcI0Rmamfc/s1600-h/haavikko.jpg"><img style="margin: 0pt 0pt 10px 10px; float: right; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlxKzA6aKryD95WSR1WaC6R5BZJt0_P_GXKe3iQmyl9CgcCp5fjlXPiyRl4mDeUUeFzUSPGfnXjfD4CGI2Yr4iIgHZxCW1qB_gGryyBmQxKNTf3IZP8wf89kdkGRV5HDa-EQcI0Rmamfc/s200/haavikko.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5255702267392626242" border="0" /></a><br /> <h2>Paavo Haavikko In Memoriam</h2>Paavo Haavikko oli runoilija, joka merkitsi minulle varsinkin lukioluokilla todella paljon.Olen myös joskus,luultavasti 1960-luvulla kirjoittanut hänelle omistamani runon.<br /><br />Ajatella, Paavo Haavikko kuoli 6.10.08, siis viime maanantaina. Tietämättä hänen kuolemastaan kirjoitin blogiini tiistaina 7.10.08:<br /><br /><span style="font-style: italic;">Tulee mieleen kauan sitten kirjoittamani runo, jonka kirjoitin ns. Paavo Haavikko -kautenani. Lukiovuosinani paavo haavikko, - siis näin kirjoitettuna, silloin kaikki kirjoitettiin pienellä kirjaimella, se oli sen ajan muoti-ilmiö, oli yksi mielirunoilijoistani.</span><br /><br /><span style="font-weight: bold; font-style: italic;">omistettu haavikolle</span><br /><span style="font-style: italic;">puista puhuminen</span> <span style="font-style: italic;"><br />edellyttää</span><br /><span style="font-style: italic;">graafista ajattelua:</span> <span style="font-style: italic;"><br />jokunen oksa</span> <span style="font-style: italic;"><br />taivasta vasten</span><br /><br /><li style="font-weight: bold;"><a href="http://marjaleenakirjonen.blogspot.com/search/label/Paavo%20Haavikko">Marja-Leenan blogi (katso 7.10.08)<br /></a></li><br /><br />Vasta tänään luin netistä, että Paavo Haavikko on kuollut. Hän oli syntynyt 25.1.1931.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuiSJHQToogWAPHJ1uXCjEVCTkfi8nTv1AyCMxF2ze6vUJ08VGvMhz0lAN6EfCs2QJMVVLgYzA6D13dvTgiJpTbtwYkcTaRkDGKCRhE5aGmsKmMDYmgrgXXvntCh8nAmM1P_TJCukLPtI/s1600-h/puut,_kaikki_heidan.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuiSJHQToogWAPHJ1uXCjEVCTkfi8nTv1AyCMxF2ze6vUJ08VGvMhz0lAN6EfCs2QJMVVLgYzA6D13dvTgiJpTbtwYkcTaRkDGKCRhE5aGmsKmMDYmgrgXXvntCh8nAmM1P_TJCukLPtI/s320/puut,_kaikki_heidan.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5255702611412108130" border="0" /></a><br /><span class="mw-headline"><span style="font-weight: bold;"><br /><span style="font-size:130%;">Paavo Haavikon runoteokset</span></span></span> <ul><li><i>Tiet etäisyyksiin</i>. WSOY, 1951.</li><li><i>Tuuliöinä</i>. Otava, 1953.</li><li><i>Synnyinmaa</i>. Otava, 1955.</li><li><i>Lehdet lehtiä</i>. Otava, 1958.</li><li><i>Talvipalatsi</i>. Otava, 1959.</li><li><i>Puut, kaikki heidän vihreytensä</i>. Otava, 1966.</li><li><i>Puhua, vastata, opettaa</i>. Otava, 1972. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9511000276" class="internal"><br /></a></li><li><i>Runoja matkalta salmen ylitse</i>. Otava, 1973. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9511009699" class="internal"><br /></a></li><li><i>Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä</i>. Arthouse, 1987. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9519608605" class="internal"><br /></a></li><li><i>Toukokuu, ikuinen</i>. Arthouse, 1988. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9519613560" class="internal"><br /></a></li><li><i>Rakkaudesta ja kuolemasta</i>. Arthouse, 1989. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9518840016" class="internal"><br /></a></li><li><i>Puiden ylivertaisuudesta</i>. Art House, 1993. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9518841233" class="internal"><br /></a></li><li><i>Talvirunoja</i>. Art House, 1990. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9518840431" class="internal"><br /></a></li><li><i>Prosperon runot</i>. Art House, 2001.</li></ul>Minulle hänen kirjoittamistaan runokirjoista merkittävin on ollut <i>Puut, kaikki heidän vihreytensä</i>. Otava, 1966<br /><br /><p> <u>Paavo Haavikon runoja :</u></p> <p> Joskus on lähdettävä ja oltava valmis</p> <p> ja sidottava paperinsa yhteen </p> <p> vietäviksi ullakolle tilikirjojen joukkoon, </p> <p> joskus on lähdettävä ja jätettävä askeleet käytäviin, </p> <p> ja kuljettava läpi huoneitten muistamatta.</p> <p> Puhutaan monista muutoksista,</p> <p> mutta tämän ainoan haluaisin väistää</p> <p> ja alkaa pitkän matkan menneisyyttä kohti,</p> <p> hyödyttömiin päiviin,</p> <p> jolloin suuret kukat paleltuvat pengermällä</p> <p> ja kallis puunhakkaaja palkataan kantoa lohkomaan.</p> <p> ja palata viileydessä autioihin taloihin, </p> <p> joissa tavarat on koottu epätavallisiin paikkoihin, </p> <p> mutta moni päivä ennallaan ja entisten kaltainen.</p> <p> <i>Tiet etäisyyksiin (1951)</i></p><p><i><br /></i></p> <p> Pimeys odottaa. Vieras odottaa.</p> <p> Kartoittamattomien ulottuvaisuuksien merellä </p> <p> maailmalla maailmojen veroisella </p> <p> haaksirikkoudun muita maailmoja vastaan. </p> <p> Mustat vaunut tulevat. Seudut kukkivat sumuun.</p> <p> Minuun Jumalat vajoavat. Minuun hiljaisuudet vaikenevat.</p> <p> <i>Tiet eläisyyksiin (1951)</i></p><p><br /></p> <p>Mihin me lopumme mihin me lopumme </p> <p> niin kuin väsyneet eläimet </p> <p> armon laaksoihin</p> <p> ilman jumalaa ilman jumalia</p> <p> mistä me tulemme meren ilosta </p> <p> niin kuin meri ensin tuli </p> <p> olematta meri kenenkään kutsumana </p> <p> meren ilosta meren ilosta.</p> <p> <i>Tuuliöinä (1953 )</i></p><p><i><br /></i></p> <p> Lapset saavat nämä kasvoni, itse minä ryhdyn maaksi </p> <p> ja käyn siitä kasvamaan,</p> <p> kun runoista lakkaan, </p> <p> mutta miten silloin käy hengityksen, </p> <p> miten saatan iloita enää kun siat lakkaavat sorkkia versomasta,</p> <p> kellastumasta parsa,</p> <p> käy kiireeksi,</p> <p> oi juuri tässä kohtaa minua varoittaa isoisäni kohtalo,</p> <p> hän viivytteli,</p> <p> vetäytyi vanhuudenlepoon neljänneljättä vanhana</p> <p> (mikä on myöhäistä),</p> <p> oi pelkästään tuulen vaaliminen vaatii miehensä kokonaan</p> <p> aamusta iltaan saakka ja yöllä,</p> <p> oi lepoon täysi asettuminen vaatii voimat kaikki:</p> <p> ei jumaliin jalkaisin mennä.</p> <p> <i>Synnyinmaa (1955 )</i></p><p><i><br /></i></p> <p> Mistä ääni meissä tulee? Mitä on silmissä? </p> <p> Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, </p> <p> puhe virtaa virtaavassa maailmassa </p> <p> ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki.</p> <p> <i>Lehdet lehtiä (1958 )</i></p><br />Sillat voitetaan<br />kulkemalla niitten ylitse.<br />Jokainen paluu on tappio.<br />Jokainen lähtö on voitto paluusta.<br />Runoilija,<br />paperit on kirjoitettava loppuun.<br /><br /><span style="font-style: italic;">Tiet etäisyyksiin (1951</span>)<br /><br /><div class="entry"> <div class="snap_preview"><p>Mihin me lopumme mihin me lopumme</p> <p>niin kuin väsyneet eläimet</p> <p>armon laaksoihin</p> <p>ilman jumalaa ilman jumalia</p> <p>mistä me tulemme meren ilosta</p> <p>niin kuin meri ensin tuli</p> <p>olematta meri kenenkään kutsumatta</p> <p>meren ilosta meren ilosta.</p> <p style="font-style: italic;">Elämän kirjurit, kirjoittakaa (1953).</p> </div> </div>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-30991576659827143192008-10-06T13:12:00.000-07:002008-12-10T16:53:31.397-08:00Eino LeinoJoskus keskikouluaikoina löysin Eino Leinon. Hänen runonsa puhettelivat ja tekivät minuun niin voimakkaan vaikutuksen, että pidän ehkä eniten juuri hänen runoistaan, jos puhutaan vanhemmasta suomalaisesta runoudesta, jos ei oteta lukuun muutamia Aleksis Kiven runoja.<br /><br />Eino Leino syntyi 6.7.1878 Paltamossa ja kuoli 10.1.1926 Tuusulassa. Hänen oikea nimensä oli Armas Einar (Eino) Leopold Lönnbohm. Eräät tuunetuimmista runoistaan hän kirjoitti tuskin 20 vuotiaana. "Elegia" on kokoelmasta Halla, julkaisuvuosi 1908. "Nocturne" on kirjoitettu ensimmäiselle vaimolle, Freya Schoulzille helkavirsikesänä 1903. häntä pidettiin aikansa ihmelapsena. Eino Leino julkaisi esikoiskokoelmansa Maaliskuun lauluja 18-vuotiaana 1896.<br /><br />Hän käytti seuraavia nimimerkkejä: Vilkastus, Mikko, Teemu, Kanttori Sepeteus.<br /><br /><span style="FONT-WEIGHT: bold">Ammatti:</span> Kirjailija, lehtimies<br /><span style="FONT-WEIGHT: bold">Koulutus:</span> Ylioppilas<br /><span style="FONT-WEIGHT: bold">Palkinnot:</span><br />Valtion kirjallisuuspalkinto 1899, 1900, 1902, 1904, 1907, 1908, 1911–1912, 1915–1918, 1920<br /><br />Vaalin valta (1908)<br /><br />"Muilla olkoon vaalin valta,<br />mull` ei ollut milloinkaan;<br />kuljin yltä taikka alta,<br />itseäni täytin vaan;<br />minkä tein, mun tehdä täytyi,<br />mit` en tehnyt, voinut en;<br />vihdoin ilta hämärtyi,<br />lankes hetki hiljainen.<br />Pankaa patsas haudalleni,<br />kiveen tämä kirjoitus:<br />`Synkkä niinkuin sydämeni<br />oli mulle sallimus.<br />Itse iskin piistä tulta,<br />sytyin, hehkuin tuokion,<br />paroi paras laulu multa,<br />tässä tuhka tumma on.`"<br /><span style="font-size:78%;">Eino Leino<br /></span><br />Runous<br /><br />* Maaliskuun lauluja (Otava 1896)<br />* Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (WSOY 1896)<br />* Yökehrääjä (Otava 1897)<br />* Sata ja yksi laulua (Otava 1898)<br /> - <a href="http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=695&posting=22000000016989060">Hymyilevä Apollo</a> Sata ja yksi laulua laulua, v. 1898 (<a href="http://www.internetix.fi/aspit/runot/haeruno.asp?rtunnus=202">linkki 2</a>)<br />* Tuonelan joutsen (näytelmäruno, Otava 1898)<br />* Ajan aalloilta (WSOY 1899)<br />* Hiihtäjän virsiä (Otava 1900)<br />* Kivesjärviläiset (kertova runoelma, Otava 1901)<br />* Pyhä kevät (Otava 1901)<br />* Kangastuksia (Otava 1902)<br />* Helkavirsiä (Otava 1903)<br />* Simo Hurtta. Runoja isonvihan ajoilta (Otava 1904)<br />* Talvi-yö (Otava 1905)<br />* Turjan loihtu (näytelmäruno, Emil Vainio, 1907)<br />* Halla (Otava 1908)<br />* Tähtitarha (Kirja 1912)<br />* Painuva päivä (Kirja, 1914)<br />* Elämän koreus (Kirja 1915)<br />* Helkavirsiä. Toinen sarja. (Otava 1916)<br />* Karjalan kuningas (runonäytelmä, Kirja 1917)<br />* Leirivalkeat (Kirja 1917)<br />* Vapauden kirja (runovalikoima, Kirja 1918)<br />* Bellerophon (runotarina, Ahj, 1919)<br />* Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Nil nisi mors. (Ahjo 1919)<br />* Lemmen lauluja (runovalikoima, Kirja 1919)<br />* Simo Hurtta. Runoja isonvihan ajoilta, toinen sarja (Otava 1919)<br />* Ajatar. Tietovirsiä (Otava 1920)<br />* Kodin kukka ja uhrikuusi (runotarina, Ahjo 1920)<br />* Syreenien kukkiessa (Minerva 1920)<br />* Vanha pappi (kertomaruno, Otava 1921)<br />* Pajarin poika. Karjalaisia kansantaruja. (Otava 1922)<br />* Puolan paanit. Karjalaisia kansantaruja. (Otava 1922)<br />* Helkavirsiä 1–2 (yhteislaitos, Otava 1924)<br />* Shemeikan murhe. Uusia runoja. (Gummerus 1924)<br /><br />http://www.recmusic.org/lieder/l/eleino/Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-10425853924516144542008-10-06T12:31:00.000-07:002008-10-06T13:10:28.059-07:00Eino Leinon runojaElegia<br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/m5_fiVnuAh4&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/m5_fiVnuAh4&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br /><h3 align="center"><big>Elegia</big> </h3> <p align="center"> Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta. </p><p align="center"> Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta. </p><p align="center"> Turhaan, ei turhaan tartun ma hetkehen kiini; </p><p align="center"> riemua ei suo rattoisa seura, ei viini. </p><p align="center"> </p><p align="center"> Häipyvät taakse tahtoni ylpeät päivät. </p><p align="center"> Henkeni hurmat ammoin jo jälkehen jäivät. </p><p align="center"> Notkosta nousin. Taasko on painua tieni? </p><p align="center"> Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni. </p><p align="center"> </p><p align="center"> Tiedän ma: rauha on mullassa suotu. </p><p align="center"> Etsijän tielle ei lepo lempeä luotu, </p><p align="center"> pohjoinen puhuu, myrskyhyn aurinko vaipuu, </p><p align="center"> jää punajuova; kauneuden voimaton kaipuu. </p><p align="center"> </p><p align="center"> Upposi mereen unteni kukkivat kunnaat. </p><p align="center"> Mies olen köyhä: kalliit on laulujen lunnaat. </p><p align="center"> Kaikkeni annoin, hetken ma heilua jaksoin, </p><p align="center"> haavehen kullat mun mieleni murheella maksoin. </p><p align="center"> </p><p align="center"> Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka! </p><p align="center"> Liikako lienee pantukin paatinen taakka? </p><p align="center"> Tai olen niitä, joilla on tahto, ei voima? </p><p align="center"> Voittoni tyhjä, työn tulos tuntoni soima. </p><p align="center"> </p><p align="center"> Siis oli suotta kestetyt, vaikeat vaivat, </p><p align="center"> katkotut kahleet, poltetut, rakkahat laivat? </p><p align="center"> Nytkö ma kaaduin, kun oli kaikkeni tarpeen? </p><p align="center"> Jähmetyn jääksi, kun meni haavani arpeen? </p><p align="center"> </p><p align="center"> Toivoton taisto taivaan valtoja vastaan. </p><p align="center"> Kaikuvi kannel; lohduta laulu ei lastaan. </p><p align="center"> Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin. </p><p align="center"> Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin.<br /></p><p style="font-weight: bold;" align="center"><span style="font-size:85%;">Eino Leino</span></p><p align="center"><br /></p><p align="center">Nuori Vesa-Matti Loiri laulaa Lapin kesästä</p><p align="center"><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/if_SyBLd2yU&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/if_SyBLd2yU&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object></p><p align="center">ja tässä hieman kypsyneempänä<br /></p><p align="center"><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/-aSxSUy34HU&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/-aSxSUy34HU&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object></p><p style="font-weight: bold;" align="center"><span style="font-size:130%;">Lapin kesä</span></p><p align="center"><span class="newstext">Lapissa kaikki kukkii nopeasti,<br />maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.<br />Tuot' olen aatellut ma useasti,<br />kun katson kansan tämän vaiheisiin.<br /><br />Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta<br />ja suuri surkastua alhaiseen?<br />Miks meillä on niin monta mielipuolta?<br />Miks vähän käyttäjiä kanteleen? <br /><br />Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu<br />kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan,<br />miest' aatteen, tunteen miestä kaikki maatuu<br />tai kesken toimiansa katkeaa<br /><br />Muualla tulta säihkyy harmaahapset,<br />vanhoissa hehkuu hengen aurinko.<br />Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset<br />ja nuori mies on hautaan valmis jo.<br /><br />Ja minä itse? Miksi näitä mietin?<br />Se merkki varhaisen on vanhuuden.<br />Miks seuraa käskyä en veren vietin,<br />vaan kansain kohtaloita huokailen.<br /><br />On vastaus vain yksi: Lapin suvi.<br />Sit' aatellessa mieli apeutuu.<br />On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi<br />ja kukkain kukoistus ja riemu muu.<br /><br />Mut pitkä vain on talven valta. Hetken<br />tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,<br />kun taas ne alkaa aurinkoisen retken<br />ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.<br /><br />Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,<br />te suuret aatteet, teitä tervehdän!<br />Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,<br />jos muutattekin maihin etelän!<br /> <br />Oi, oppi ottakaatte joutsenista!<br />Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.<br />On meidän rannoillamme rauhallista<br />ja turvaisa on rinne tunturin.<br /><br />Havisten halki ilman lentäkäätte!<br />Tekoja luokaa, maita valaiskaa!<br />Mut talven poistuneen kun täältä näätte,<br />ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!<br /></span></p><p align="center"><span class="newstext"><span style="font-weight: bold;font-size:85%;" >Eino Leino</span></span></p><p align="center"><br /><span class="newstext"></span></p><p align="center"><span class="newstext"><span style="font-weight: bold;font-size:85%;" >Vesa-Matti Loiri laulaa Nockturnen</span></span></p><p align="center"><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/YNlBrJkvzg0&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/YNlBrJkvzg0&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><span class="newstext"></span></p><h3 align="center"><big>Nocturne</big> </h3> <p align="center"> Ruislinnun laulu korvissani </p><p align="center"> tähkäpäiden päällä täysi kuu; </p><p align="center"> kesä-yön on onni omanani, </p><p align="center"> kaskisavuun laaksot verhouu. </p><p align="center"> En ma iloitse, en sure, huokaa; </p><p align="center"> mutta metsän tummuus mulle tuokaa, </p><p align="center"> puunto pilven, johon päivä hukkuu, </p><p align="center"> siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, </p><p align="center"> tuoksut vanamon ja varjot veen; </p><p align="center"> niistä sydämeni laulun teen. </p><p align="center"> </p><p align="center"> Sulle laulan neiti, kesäheinä, </p><p align="center"> sydämeni suuri hiljaisuus, </p><p align="center"> uskontoni, soipa säveleinä, </p><p align="center"> tammenlehvä-seppel vehryt, uus. </p><p align="center"> En ma enää aja virvatulta, </p><p align="center"> onpa kädessäni onnen kulta; </p><p align="center"> pienentyy mun ympär' elon piiri; </p><p align="center"> aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; </p><p align="center"> edessäni hämäräinen tie </p><p align="center"> tuntemattomahan tupaan vie. </p><p align="center"> </p><h3 align="center"> <a name="engnoct"><!-- --></a><big>Nocturne</big> - translated by Aina Swan Cutler </h3> <p align="center"> I hear the evening cornbird calling. </p><p align="center"> Moonlight floods the fields of tasseled grain. </p><p align="center"> Wood smoke, drifting veils the distant valleys. </p><p align="center"> Summer evening's joy is here for me. </p><p align="center"> I'm not happy yet no sorrow shakes me, </p><p align="center"> but the dark woods stillness I would welcome. </p><p align="center"> Rosy clouds through which the day is falling, </p><p align="center"> sleepy breezes from the blue gray mountains, </p><p align="center"> shodows on the water, meadow flowers... </p><p align="center"> out of these my heart's own song I'll make! </p><p align="center"> </p><p align="center"> I will sing it, summer hay-sweet maiden, </p><p align="center"> sing to you my deep serenity, </p><p align="center"> my own faith that sounds a swelling music, </p><p align="center"> oak-leaf garland ever fresh and green. </p><p align="center"> I'll no longer chase the will-o-wisp. </p><p align="center"> Happiness is here in my own keeping. </p><p align="center"> Day by day, life's circle narrows, closes. </p><p align="center"> Time stands still now ... weather cocks all sleeping. </p><p align="center"> Here before me lies a shadowy way </p><p align="center"> leading to a strange, an unknown place. </p><p align="center"> </p><p align="center"> Eino Leino </p><p align="center"><br /></p><p align="center"><br /></p><p align="center"><br /></p><p align="center"><br /></p><p align="center"><br /><span class="newstext"></span></p><p align="center"><span class="newstext">Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?<br />Mitä on tämä hiljaisuus?<br />Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,<br />tää suuri ja outo ja uus?<br /><br />Minä kuulen kuink' kukkaset kasvavat<br />ja metsässä puhuvat puut.<br />Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat<br />ja toivot ja tou'ot muut.<br /><br />Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin,<br />kaikk' on niin hellää ja hyvää.<br />Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin<br />ja tuoksuvat rauhaa syvää.<br /><br />Eino Leino-</span></p>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-3041013075586845482008-10-06T11:45:00.000-07:002008-10-06T12:28:11.939-07:00Muutamia runovideoita. Lausujana sunäitisPablo Neruda: Nouse syntymään kanssani, veli<br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/-HkQaATb4cw&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/-HkQaATb4cw&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object><br /><br />Laura Latvala: Ei murhelauluja<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Mv0SyBUj27g&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/Mv0SyBUj27g&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-61790879537806931112008-10-01T21:39:00.000-07:002011-08-21T22:11:32.924-07:00P. MustapääMinulle on lapsuudessani tullut läheiseksi tämä runo:<br />
<br />
<span style="font-family: Verdana;"></span><br />
<h3><span style="font-family: Verdana;"><span style="font-size: 100%;">Sininen uni</span></span></h3><span style="font-family: Verdana;"><span style="color: blue;"><br />
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö,<br />
niin Nukku-Matti nousee ja ovehen hiljaa lyö.<br />
On sillä siniset tossut ja niillä se sipsuttaa,<br />
se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa.<br />
<br />
On sillä uninen takki ja sininen, uninen vyö<br />
ja unista jäätelön palaa se pienillä hampailla syö.<br />
On sillä sininen auto ja se auto se hyrrää näin:<br />
surrur, surrur ja lähtee unen sinistä maata päin.<br />
<br />
Ja pieni sateenvarjo on aivan kallellaan<br />
ja sinistä unien kirjaa se kantaa kainalossaan.<br />
Ja unien sinimaahan se lapset autolla vie.<br />
Surrur, surrur ja sinne on sininen, uninen tie.<br />
<br />
Ja siellä on kultainen metsä ja metsässä kultainen puu<br />
ja unien sinilintu ja linnulla kultainen suu.<br />
Ja se unien sinilintu se lapsia tuudittaa,<br />
se laulaa unisen laulun: la la lal lala lallal laa<br />
<br />
</span>Säveltäjä: Tapio Rautavaara<br />
Sanat: P.Mustapää (Martti Haavio)</span><br />
<br />
Sen on kirjoittanut runoilija P. Mustapää eli akateemikko Martti Haavio.Sen sävelsi 1950-luvulla Tapio Rautavaara ja hänen esittämänään laulelmasta tuli hyvin tunnettu.<br />
<br />
Martti Haavio syntyi Temmeksessä vuonna 1899 ja kuoli 1973.<br />
Martti Haavio avioitui v. 1929 kriitikko ja kansantieteilijä Elsa Enäjärven kanssa. Heille syntyi viisi lasta. Elsa-vaimon kanssa Haavio julkaisi useita kansanrunoutta käsitteleviä kirjoja. Elsa Haavio menehtyi syöpään vuonna 1951. Noin kymmenen vuotta myöhemmin Martti Haavio avioitui uudelleen runoilija ja kääntäjä Aale Tynnin kanssa.<br />
<br />
Martti Haavio ei julkaissut runoja omalla nimellään vaan nimimerkillä P.Mustapää. Nimen hän keksi käydessään ensimmäisen kerran Virossa. Toompean mäellä on Mustapäiden talona tunnettu rakennus. Olavi Paavolainen paljasti, kuka on tuon nimimerkin takana. Haavio teki varsinaisen elämäntyönsä kansanrunouden tutkijana.<br />
<br />
Edit: Katso Anonyymin kommentti. Siis tieto Toompen mäestä on virheellinen?Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-73365372250575293332008-09-29T17:36:00.000-07:002008-10-02T14:43:45.392-07:00Äänirunoa Ylen Radio 1:ssä<p style="TEXT-ALIGN: center"><span style="FONT-WEIGHT: bold">Lainaan tässä Ylen Radio:n1 sivulta suoraan:</span><br /></p><div class="nosto v03"><h1 style="FONT-WEIGHT: normal"><a href="http://www.yleradio1.fi/musiikki/aaniversumi/"><span style="font-size:100%;">Ääniversumi</span></a></h1><h1><span style="font-size:100%;">"Maanantaisin klo 23.00 - 24.00</span></h1><p>Ääniversumin ohjelmia voidaan kutsua radiofoniseksi taiteeksi, akustisiksi teoksiksi tai ääni-ilmaisuksi.<br />(Yleinen)</p></div><p>"Ääniversumi venyttää korvia YLE Radio 1:ssä joka maanantai-ilta.<br /></p><p>Tomomi Adachi hakee 29.9.08 ohjelmassa ääni-ilmaisun ulottuvuuksia ohjelmassa , joka on äänirunouden ja esittävän äänitaiteen kansainvälisesti tunnetuimpia persoonallisuuksia tällä hetkellä. Adachi esittää monipuolisia improvisaatioita omalla äänellään, manipuloituna ja ilman. Tyyli vaihtelee herkästä äännähtelystä rajuun, pidäkkeettömään menoon.</p><hr /><br /><script language="javascript" type="text/javascript"> function rp_openClip(qstr) { var rpwin = window.open('http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/radiosoitin.php?'+qstr,'RadioPlayer','width=279,height=405,toolbar=0,location=0,directories=0,status=0,menubar=0,scrollbars=0,resizable=1,scrolling=no'); if (rpwin && rpwin.focus) rpwin.focus(); return false; } function rp_openList(qstr) { var rpwin = window.open('http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/radiosoitin.php?'+qstr+'&mode=full','RadioPlayer','width=800,height=600,toolbar=0,location=0,directories=0,status=0,menubar=0,scrollbars=0,resizable=1,scrolling=no'); if (rpwin && rpwin.focus) rpwin.focus(); return false; } </script><br /><script language="javascript" type="text/javascript"> function rp_sendLink(queryString) { var dWin = window.open('http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/index.php?sendlink=1&'+queryString, 'rsDialog', 'width=700,height=250,resizable=yes,status=yes,scrollbars=yes,dependent=yes,modal=yes,alwaysRaised=yes'); if (dWin && dWin.focus) dWin.focus(); return false; } </script><br /><div class="keskikehys"><style type="text/css"> .nosto-kuuntele img {float: right; margin: 0 0 4px 10px;} </style><br /><div class="nosto-kuuntele"><b><a onclick="return rp_openClip('tpl=radio1&channel=35&program=629&count=12&shotdesclen=0&mode=compact&show=timepublish-shortdesc-duration-mp3&style=list&clip=62026');" href="http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/index.php?mode=compact&tpl=radio1&channel=35&program=629&count=12&shotdesclen=0&mode=compact&show=timepublish-shortdesc-duration-mp3&style=list&clip=62026" target="_top">Kirsikankukkia ja materialismia.</a></b> <div class="kuunteledata">29.9.2008 klo 23:00 Kesto 00:56:04</div>Tomomi Adachi on äänirunouden ja esittävän äänitaiteen kansainvälisesti tunnetuimpia persoonallisuuksia tällä hetkellä. Tyyli vaihtelee herkästä äännähtelystä rajuun, pidäkkeettömään menoon. Toisaalta hän kierrättää äänensä itse rakentamiensa äänenmuokkauslaitteiden läpi, jolloin lopputulos on avaruus ? tai scifi-ääntä. Toinen Adachin lajeista on elektroninen musiikki, tämäkin omatekoisilla sähkösoittimilla. Adachin mielestä hyvässä taiteessa on mukana huumoria. Ohjelmassa kuullaan eri puolia hänen ohjelmistostaan. Adachi kävi Ääniversumin studiossa lyhyellä Suomen vierailullaan."<br /><a onclick="return rp_openClip('tpl=radio1&channel=35&program=629&count=12&shotdesclen=0&mode=compact&show=timepublish-shortdesc-duration-mp3&style=list&clip=62026');" href="http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/index.php?mode=compact&tpl=radio1&channel=35&program=629&count=12&shotdesclen=0&mode=compact&show=timepublish-shortdesc-duration-mp3&style=list&clip=62026" target="_top">» Kuuntele</a> </div></div><br /><br />http://www.yle.fi/radiosoitin/index.php?category=85&clip=62026<br /><br /><div class="nosto-kuuntele"><b><a onclick="return rp_openClip('tpl=radio1&channel=35&program=629&count=12&shotdesclen=0&mode=compact&show=timepublish-shortdesc-duration-mp3&style=list&clip=61616');" href="http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/index.php?mode=compact&tpl=radio1&channel=35&program=629&count=12&shotdesclen=0&mode=compact&show=timepublish-shortdesc-duration-mp3&style=list&clip=61616" target="_top">"Akustista ja vuosisadan vaihteen musiikkia.</a></b> <div class="kuunteledata">15.9.2008 klo 23:10 Kesto 00:43:58</div>Ääniruno-ohjelma, jossa Leevi Lehto esittää Eino Leinon, Otto Mannisen, Charles Bernsteinin, Lars Mikael Raattamaan, John Keatsin ja omia runojaan.<br /><a onclick="return rp_openClip('tpl=radio1&channel=35&program=629&count=12&shotdesclen=0&mode=compact&show=timepublish-shortdesc-duration-mp3&style=list&clip=61616');" href="http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/index.php?mode=compact&tpl=radio1&channel=35&program=629&count=12&shotdesclen=0&mode=compact&show=timepublish-shortdesc-duration-mp3&style=list&clip=61616" target="_top">» Kuuntele</a> </div><h3><a href="http://www.yleradio1.fi/musiikki/aaniversumi/id16352.shtml">Kehräyksiä<br />- Sävellettyjä rakkausrunoja</a></h3><h5><a href="http://www.yleradio1.fi/musiikki/aaniversumi">: Ääniversumi</a></h5><h5>Lähetetty 23.6.2008. Nyt netissä. </h5><p>Kehräyksiä kuultiin ja nähtiin alunperin helmikuussa Galleria Forum Boxissa Helsingissä, ja Ääniversumissa kuullaan nyt radiolle nauhoitettu versio. Teoksen esittää yhtye Vekset eli Jarmo Julkunen, Mikko Perkola ja Yrjänä Sauros. Aluksi tuottaja Mikko Ahonen jututtaa Yrjänä Saurosta."</p>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-41992616661041501872008-09-28T04:49:00.000-07:002008-09-28T15:05:27.465-07:00Sketsi miehestä, joka oli olevinaan runoilija<object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/b6X53ODLyl0&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/b6X53ODLyl0&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-72930441058651769722008-09-28T04:32:00.000-07:002008-09-28T04:35:12.244-07:00Runoilija Tommy Tabermann kertoo itsestään<object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/_YRd98rEIAs&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/_YRd98rEIAs&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-43398322667801131532008-09-28T03:34:00.000-07:002008-09-28T04:02:31.866-07:00Anna-Maija Raittila lukee runojaan<object height="344" width="425"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/3dhi8W1oBsg&hl=en&fs=1"><param name="allowFullScreen" value="true"><embed src="http://www.youtube.com/v/3dhi8W1oBsg&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" height="344" width="425"></embed></object><br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/WZxxR4NDOJ0&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/WZxxR4NDOJ0&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-34347466226069885352008-09-21T20:07:00.000-07:002008-09-21T20:38:22.194-07:00Saima Harmajan runoja ym.<table align="center" cellpadding="5" width="600"><tbody><tr><td colspan="2"><h2 class="style1">M i e t e l m ä</h2> <p class="style1">Niin usein uni pettää<br /> ja usko unihin.<br /> Niin usein pettää voimat<br /> ja usko voimihin. </p><p class="style1">Niin usein pettää lempi,<br /> niin usein innostus.<br /> Ei koskaan petä kaiho,<br /> ei sammu kaipaus.</p><p class="style1">10.11.1927 </p><p class="style1" align="right"><br /></p> </td> </tr> <tr> <td colspan="2"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <h2 class="style1">Kieloniityllä</h2> <p class="style1">Uupuneena itkemään<br /> silmäni kun suljin,<br /> kieloniityn hämärään<br /> heti silloin kuljin.<br /> Viileässä keväässään<br /> huojui lehvät päällä pään.<br /> Kielohaassa kuljin. </p><p class="style1">Vihreästä hymyillen<br /> valkokellot hohti<br /> ujosilmin kutsuen<br /> kumartumaan kohti.<br /> Ujosilmin hymyillen<br /> painoi päänsä jokainen<br /> lehteänsä kohti. </p><p class="style1">Säde kaikkein suloisin<br /> vain voi päästä sinne,<br /> kieloniityn varjoihin,<br /> lehden alle, minne<br /> kätki kukka kuultavin<br /> tuoksun, josta kuitenkin<br /> hymyy koko rinne.</p><p class="style1">5.12.1935 </p> </td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <h2 class="style1">O n n i</h2> <p class="style1">Ei ihmistä ketään missään.<br /> Vain lempeiden, valkeiden pilvien peittämä taivas<br /> ja järven peilistä välkkyen rannan pehmeänvihreät puut. </p><p class="style1">Ei ihmistä ketään missään.<br /> Olen yksin, ah, vihdoinkin yksin ma olla saan.<br /> Olen sulanut luontoon takaisin —<br /> Olen kielonkukka, mi puhtain valkehin kasvoin<br /> suvenihanan teränsä nostaa aurinkoon.<br /> Olen lempeä laine, mi joskus kivihin vienona vierii,<br /> olen käki, mi kaukaa metsien takaa nauttien kukkuu,<br /> olen lehti, mi tuulen sylissä keinuu haaveillen — </p><p class="style1">Ei ihmistä ketään missään.<br /> Ei yksikään terävä katse viillä mun sieluain täällä,<br /> ei yksikään hymyily kylmä saa mua palelemaan.<br /> Vain valkeiden pilvien takaa hohtava himmeä päivä,<br /> suvituulen henkäys lämmin kaulallain —<br /> Olen löytänyt onnen. Niin hyvä, niin hyvä mun on —.<br /></p><p class="style1"><span style="font-size:78%;">Kesäk. 1928</span></p> </td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <br /></td> </tr> <tr valign="bottom"> <td colspan="2"> <p class="style1">Syli täynnä syreenejä<br /> seisoin yössä vaaleassa.<br /> Kesäkuu —<br /> Uneksien hohti taivas.<br /> Takaa nuoren koivulehdon<br /> käki kukahti.</p><p class="style1">18.6.1929<br /> "En minä kirjoittanut tuota. Se valahti kynästäni..." </p> <p class="style1" align="right"><br /> </p> </td> </tr> <tr> <td colspan="2"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <br /></td> </tr><tr> <td colspan="2"> <br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <h2 class="style1">Ensimmäinen kevätpäivä</h2> <p class="style1">Ensimmäinen kevätpäivä jää<br /> vielä väreilemään yllä pihan.<br /> Pieni talvilintu livertää<br /> uusin äänin, uupumatta ihan. </p><p class="style1"> Hopealta kuori oksien<br /> hohtaa hämyn tihetessä hiukan.<br /> Keveä on ilma hiljainen.<br /> Kaikki aarteet elämäni niukan, </p><p class="style1"> kaikki armo, minkä ikänään<br /> sydän omisti, lie läsnä tässä:<br /> valossa, mi kätkee hymyään,<br /> sädehuntuisessa hämärässä.<br /></p><p class="style1"><span style="font-size:78%;">30.3.1937<br /> Viimeinen päiväkirjamerkintä</span></p><p class="style1" align="right"><br /></p> </td> </tr><tr> <td colspan="2"> <br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <h2 class="style1">Ukkoskesänä</h2> <p class="style1">Pois ajoi ukkonen, ja auringossa<br /> taas kultaisina pellot leviää,<br /> kun synkin värein vielä aallokossa<br /> tiet myrskyn ajelemat hyrskyää.<br /> Yömustan varjon alle metsä jää,<br /> mut hehkuvana alla tumman havun<br /> nään apiloiden purppuraisen savun<br /> ja mataroiden valkohämärää.<br /> Käy lämmin tuuli jälleen puutarhassa,<br /> sen lehvät välkkyy sateen hopeassa,<br /> ja sinisilmin ruoho kimmeltää.<br /> Oi kukkaissineä! On loppu tässä!<br /> Maan ruusun hymyilyssä heleässä<br /> on ihmisetsinnän ja harhan pää —<br /> Niin kipu vanha palaa liikahtaen.<br /> Sen tiesin, tiesin! Miksi kuitenkin<br /> ma yhä pääsyä ja tietä haen<br /> ma, kahlehdittu langoin viiltävin? </p><p class="style1"> Vaan itkun läpi vielä kirkkaampana<br /> nään: yli viljan kultahämyisen<br /> niin sinenherkin varjoin, loistavana<br /> käy joutsensiipi pilvi lumoten.<br /> Sen ehkä nähdä voi vain kyynelissään.<br /> Näin ehkei sadehelmet kimaltais,<br /> näin syvin värein välkkyis niitty missään,<br /> jos tuskan siivet ei mua varjoais.<br /> Ma tiesin, tiesin: säteet varjon tuovat,<br /> ja helein säde varjon synkimmän.<br /> Mut ehkä sydämessä pimeän<br /> syvimmät varjot itse valon luovat.<br /> Maan suven huuman, pilven jumalaisen<br /> ja ruusuhymyn hehkun ylimaisen<br /> niin ehkä heltymätön kipu tää<br /> omasta julmuudestaan synnyttää.</p><p class="style1"><span style="font-size:78%;">27.-29.7.1933-35</span> </p><div class="style1" align="right"><br /></div> </td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <h2 class="style1">Hymy</h2> <p class="style1">Kun täyttyi tuskamme mitta,<br /> kun säikkyen kohtaloas<br /> sain kuulla lohdutuksitta<br /> sanat julmat huuliltas, </p> <p class="style1"> kun viime kerran itkin,<br /> kädet kietoen kaulaasi,<br /> sinä kalpenit, vapisitkin<br /> ja virkoit: hyvästi, </p><p class="style1"> niin tuoksuva, tumma ruusu<br /> näki eromme hirmuisen.<br /> Hymyn hienon se hymysi, ruusu,<br /> jota ymmärtänyt en.</p><p class="style1"><span style="font-size:78%;">11.1.1934</span> </p><p class="style1" align="right"><br /> </p></td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2"> <h2 class="style1">Tapaaminen</h2> <p class="style1">Usein tunnen unen syvetessä<br /> niinkuin luokses tajuaisin tien.<br /> Herään rauhan aalto sydämessä,<br /> kirkas, jonka päivän kipuun vien.<br /> Kuvat kalleimmat voi vielä piillä<br /> tajunnassa, jota huuhdon niillä. </p> <p class="style1"> Taikka yöllä värähtäen herään,<br /> tietäen: nyt mua katselet.<br /> Kaiken voiman povestani kerään<br /> nähdäkseni silmäs suloiset.<br /> Uni palaa, vaan sen syvyyksissä<br /> kuulen äänes voiton kyynelissä. </p><p class="style1"> Tuskan tulisen tuo kuolon kalpa<br /> silpoessaan kaikki siteet maan.<br /> Sentään erottamaan liian halpa<br /> on se sydämiä toisistaan.<br /> Yli Yön ja Tajuttoman nielun<br /> kirkas kuuluu kutsu armaan sielun.<br /></p><p class="style1"><span style="font-size:78%;">30.1.1937</span></p><p class="style1"><br /></p> <span style="font-weight: bold;font-size:130%;" >He olivat sisaruksia, Martta ja Maria</span><br /><br />He olivat sisaruksia, Martta ja Maria. He olivat kasvaneet yhdessä rakastaen toisiaan ja joskus hiljaa ihmetelleet toistensa ajatuksia. Martta oli ollut terve, iloinen lapsi. Hänen sydämensä oli ollut avoin ja lämmin. Hän oli aina huomannut auttaa äitiä vesiruukun kantamisessa, usein hän oli korjannut sisarensa repeytyneet vaatteet. Sillä Maria kulki aina omiin unelmiinsa vaipuneena, hän tuskin tajusi toisten ihmisten läsnäoloa. Toverit nauroivat hänelle takanapäin, mutta kun hän palasi yksinäisiltä vaelluksiltaan arkana, hiljaisena, suurissa lapsensilmissä pohjaton tummuus, he vaikenivat hämillään. <p>Naapurivaimot säälittelivät hänen äitiään, ja tämä suri salaa outoa lastaan, mutta ei hennonut häntä useinkaan nuhdella. Sillä Marian oli vaikea kuulla pahaa sanaa, hän värähti kuin kivusta eikä voinut koskaan puolustautua. Hän oli suojaton ihmisiä vastaan, hän eli omaa ihmeellistä elämäänsä tuntien luonnon vaihtelut syvästi ja tiedottomasti kuin puu; aamun heleys, keskipäivän uupunut helle, yön värähtelevä pimeys kuuluivat hänelle. Ja niin hänestä tuli pelokas uneksija, silloin kuin Martta jo oli kaunis, äidillinen nainen. </p><p>Mutta kummankin elämä pysähtyi hetkeksi suuren ihmeen edessä. Martta oli sen ensiksi kuullut ja ihmetellen kertonut sisarelleen: oli ilmestynyt mies, Natsarealainen, joka sanoi olevansa Messias. Hän oli parantanut sairaita ja auttanut onnettomia; hän oli luvannut ravita ne, jotka janosivat ja olivat hengessä köyhät. Sisarukset menivät häntä kuulemaan, ja kun he näkivät hänet, he ymmärsivät, että hän oli Jumalan poika. Maria heittäytyi hänen eteensä ja rukoili häntä, ja Messias siunasi hänet ihmeellisellä äänellään, jota mikään tuska ei voinut kestää. </p><p>Ja nyt hän oli tullut heidän kotiinsa, hän, Vapahtaja. He olivat odottaneet häntä ikävöiden, he olivat laskeneet, mitä tietä hänen pitäisi kulkea, ja kärsineet hänen kanssaan päivän kuumuudesta. He olivat rientäneet häntä vastaan, Maria oli pessyt hänen jalkansa, ja Martta oli kiiruhtanut valmistamaan virvoittavaa juomaa. Ja nyt hän istui illan viileydessä majan ulkopuolella, ja Maria istui hänen jalkainsa juuressa ja imi sydämeensä hänen hiljaiset sanansa. </p><p>Niin Martta pysähtyi heidän eteensä. Hän oli järjestänyt ja huolehtinut, hän oli jouduttanut ateriaa, sillä heidän vieraansa oli kulkenut pitkän matkan ja oli uupunut. Ja Martta pyysi nuhdellen Mariaa avukseen. </p><p>Maria säpsähti, sillä hän oli juuri nähnyt taivaat avoinna ja sisaren sanat haavoittivat häntä. Jeesus näki sen ja sanoi suojellen Martalle: "Sisaresi on valinnut hyvän osan, älä ota sitä häneltä pois!" </p><p>Niin Martta heltyi ja vaikeni. Ja kun illan varjot tihenivät seudun yli, he viipyivät yhä majan edessä. Martta oli kiertänyt käsivartensa sisarensa hartioille, ja Marian kasvoilla oli hiljainen kirkkaus. </p><p> Kaukaa vuorilta levisi yön pimeä siipi.<br /></p><p><span style="font-size:78%;">Kouluaine v. 1930</span></p><p class="style1"> </p><div class="style1" align="right"><br /></div></td></tr></tbody></table>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-28104725659214575732008-09-21T17:10:00.000-07:002008-09-21T20:38:39.540-07:00Saima Harmajasta<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW8ncgj1ISygFbCi_S-vjjD5riVK2qvB8_IN6c6pglMRTaQC2mE0qnTwZBJUizJKpXXLEAlcMUTzt505UZM2YeQkFprZCPOCfWLpDd-08qXhSlu8wCRXXhCtvv3CAL9qNxt650OopwG44/s1600-h/saimah.jpg"><img style="margin: 0pt 0pt 10px 10px; float: right; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW8ncgj1ISygFbCi_S-vjjD5riVK2qvB8_IN6c6pglMRTaQC2mE0qnTwZBJUizJKpXXLEAlcMUTzt505UZM2YeQkFprZCPOCfWLpDd-08qXhSlu8wCRXXhCtvv3CAL9qNxt650OopwG44/s400/saimah.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5248674496106807506" border="0" /></a><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjavx52x96RgyWNxHnhwfxoyqbs9JHzv8ADRRVXAV9bzXch0iFBalI45dX0QrheSch3VXKc5deISMR58qNXUt1lCeFD-OFAjkQftUqCIE2xpQXH0pPyRrPpeeJMgX5N11_10I2nKcZp_gA/s1600-h/saima.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjavx52x96RgyWNxHnhwfxoyqbs9JHzv8ADRRVXAV9bzXch0iFBalI45dX0QrheSch3VXKc5deISMR58qNXUt1lCeFD-OFAjkQftUqCIE2xpQXH0pPyRrPpeeJMgX5N11_10I2nKcZp_gA/s400/saima.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5248674341240485682" border="0" /></a><br />Varmaan Saima Harmaja on ollut monen minun ikäiseni ja minua vanhemman naisihmisen tyttöiän tärkeimpiä runoilijatuttavuuksia. Luin hänen päiväkirjojaan joskus oppikoulun neljännellä tai viidennellä luokalla, jolloin äidinkielenopettajanani Lempäälän-Vesilahden yhteiskoulussa oli rouva Karanko. Sekä Saima Harmaja että äidinkielenopettajani saivat minut innostumaan runoudesta.<br />Tuon ajan runojani julkaistiin Helsingin Sanomien nuorten osastossa. Käytin mm. nimimerkkiä Marjo-Hellevi. Pitäisi joskus mennä Yliopiston kirjastoon kaivelemaan Hesarin arkistoja. En enää itsekään muista, miten paljon noita silloisia lapsellisia runojani julkaistiin. Palkkio oli jotain kolme markkaa runolta.<br /><br /><span style="font-family:georgia;">SAIMA HARMAJA (</span><span class="style1" style="font-family:georgia;">8.5.1913 Helsinki - 21.4.1937 Helsinki</span><span style="font-family:georgia;">)</span><span style=";font-family:Verdana;font-size:85%;" ><a name="Saima"></a></span><span style=";font-family:Verdana;font-size:100%;" ><br />Saima Rauha Maria Harmaja syntyi Helsingissä toukokuun 8. päivä 1913 ja kuoli huhtikuun 21. päivä 1937,vain pari viikkoa ennen 24. syntymäpäiväänsä.</span><br /><span style="font-family:georgia;">Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16.</span><br /><span style="font-family:georgia;">Lohjan Jalassaaressa sijaitsi perheen kesähuvila "Heimo", joka oli nuoren runoilijan mielipaikka.</span><br /><br /><li style="font-weight: bold;"><a href="http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/saima_harmaja-seura/albumi/perhealbumi/">Valokuvia perhealbumista</a></li><br /><span class="mw-headline"><br /><span style="font-weight: bold;">Runokokoelmat</span></span> <ul><li>Huhtikuu. Runoja, 1932</li><li>Sateen jälkeen. Runoja, 1935</li><li>Hunnutettu. Runoja, 1936</li><li>Kaukainen maa. Runoja, 1937</li></ul><span class="mw-headline"><span style="font-weight: bold;">Muut runojulkaisut sekä päiväkirjat</span></span> <ul><li>Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa, 1938</li><li>Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja, 1939</li><li>Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942</li><li>Valikoima runoja, 1958</li><li>Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim Kirsti Toppari,1977</li><li>Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä. Toim Kirsti Toppari, 1985</li><li>Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988</li><li>Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988</li><li>Läheisyys, 1994</li></ul><span style="font-weight: bold;" class="mw-headline">Saima Harmajasta kertovia teoksia</span> <ul><li>Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978</li><li>Saima Harmaja - runoilijoista runoilijoin. Toim. Päivi Istala, WSOY 2007</li><li>Aleksis Kivestä Saima Harmajaan, WSOY<br /></li></ul><img src="http://nimikot.nettisivut.fi/common/t.gif" alt="" height="1" width="5" /> <p>Saima Harmaja -seura perustettiin Helsinkiin vuonna 2003; jäsenmäärä noin 200.</p><p></p><li style="font-weight: bold;"><a href="http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/saima_harmaja-seura/elama/">Saima Harmaja -seura</a></li><p></p> <span style="font-size:130%;"><span style="font-weight: bold;">Runoja:</span></span><br /><h2 style="font-weight: bold;font-family:courier new;"><span style="font-size:130%;">Taottu sydän</span></h2> <p style="font-weight: bold; font-family: courier new;"><strong>Tuskan ahjossa kerran suli<br />sydämeni kova ja hiljainen.<br />Sitä liekit söi, sen puhdisti tuli,<br /></strong><strong>ja itse kuolema takoi sen.</strong></p> <p style="font-weight: bold; font-family: courier new;"><strong><span>Niin, elämä: aseellas raskaimmalla</span><br /><span>lyö, iske! Enää en murtua voi.</span><br /><span>Minun sydämeni helisee moukarin alla,</span><br /><span>mitä kipeämmin lyöt, sitä syvemmin se soi.</span></strong></p><p><strong><span style="font-weight: bold;"></span><span style="font-size:78%;">Saima Harmaja</span></strong></p><p>***<br /><strong></strong></p><p> <b>Rannalla</b></p> <p> Ihanat vaaleat pilvet</p><p>liukuvat taivaalla. </p> <p> Hiljaa ja lumoavasti </p> <p> laulaa ulappa.</p> <p> Aaltojen hyväilyistä </p> <p> hiekka on väsynyt. </p> <p> Tulisit aivan hiljaa, </p> <p> tulisit juuri nyt -</p> <p> <span style="font-size:78%;">Huhtikuu, 1932</span></p> <p> ***</p> <p> <b>Odotuksen jälkeen</b></p> <p> Lie unta, että vielä äsken itkin </p> <p> ja suvi suonissani juossut ei.</p> <p> Hän tullut on, ken viikoin tuskan-pitkin </p> <p> pois sydänkesän kaiken loiston vei.</p> <p> Taas puhkee ruusut väreihinsä kuumiin, </p> <p> kuin sylistäni puhjenneet ne ois, </p> <p> vyö hieno, tulinen kun kiertyy uumiin: </p> <p> sun kätes, jota torjuta ei pois!</p> <p> <span style="font-size:78%;">Kaukainen maa, <i>1937</i></span></p><p><span style="font-size:78%;"><i><br /></i></span></p><p><strong>Lisää runotyttö Saimasta:<br /></strong></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><li style="font-weight: bold;"><a href="http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=203">yle.fi<br /></a></li><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRMoj9I3S-RQwDEcDZknuGnChGMmr3afSiRMXPEU-Aga5cjsWz9sAdO_H5InOKoDA9gA25QNlM_eOCIsuCDiPl2B110VN-nACw4OOjVzeVHn9pnQDr8V0IG1FlXRqHo61n1LwTtdAnPE4/s1600-h/kansi3.jpg"><img style="margin: 0pt 0pt 10px 10px; float: right; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRMoj9I3S-RQwDEcDZknuGnChGMmr3afSiRMXPEU-Aga5cjsWz9sAdO_H5InOKoDA9gA25QNlM_eOCIsuCDiPl2B110VN-nACw4OOjVzeVHn9pnQDr8V0IG1FlXRqHo61n1LwTtdAnPE4/s400/kansi3.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5248674764451125778" border="0" /></a><br /><br /><li style="font-weight: bold;"><a href="http://www.kirjasto.sci.fi/harmaja.htm">in english</a></li><br /><br /><br /><li style="font-weight: bold;"><a href="http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/5582/">kansallisbiografia<br /></a></li>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-11041396497528135912008-09-19T18:49:00.000-07:002008-09-21T20:38:57.583-07:00Eeva-Liisa Mannerin runoista katkelmia<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4WFJnyjKIACudlhlsLTFL6dqtUBPygyhdWAaPxPTw4ip2gEHx-e7S1YpMjrOSSOaOAxANFCRZlt7VLMszvNBzoBtaifesxfhpFr5JhsDG_7N1gPZoQsw1WTc4w3dKvcy4Fdr_RFxrGJA/s1600-h/manner.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4WFJnyjKIACudlhlsLTFL6dqtUBPygyhdWAaPxPTw4ip2gEHx-e7S1YpMjrOSSOaOAxANFCRZlt7VLMszvNBzoBtaifesxfhpFr5JhsDG_7N1gPZoQsw1WTc4w3dKvcy4Fdr_RFxrGJA/s320/manner.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5247916599716222642" border="0" /></a><br /><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;"><b>Eeva-Liisa Manner (1921-1995)<br />(Katkelma runosta Sade avaa korvat, osastossa Leikkejä yksinäisille, kokoelmasta Tämä matka, Runoja 1956. Runo on julkaistu mm. teoksessa Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot, 1999 s.141)</b></span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;">Tie on jäässä, mutta puiden oksilla on<br />valoa,<br />joka lohkeaa, kilahtaen kuin jää,<br />pienet peilit taittavat äänen tuhannesti,<br />ja lintujen sirottamat laulut puhkeavat<br /> paljailla oksilla;<br />jos nyt on ilta, soisin sen kestävän aina.</span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;"><b>Eeva-Liisa Manner<br />(Katkelma runosta Kevään herääminen, kokoelmasta Tämä matka, Runoja 1956. Runo on julkaistu mm. teoksessa Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot, 1999 s.189)</b></span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;">Vuodenaikojen lähtö ja paluu,<br />lintujen laulu, äänien häipyminen,<br />aamu ja ilta, kevät ja syksy<br />alati hämmästyttävät minua.</span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;"><b>Eeva-Liisa Manner<br />(Katkelma runosta Kirkkaat aamut kohtaavat, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat, Runoja 1964. Runo on julkaistu mm. teoksessa Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot, 1999 s.252)</b></span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;">Jos suru savuaisi,<br />maa peittyisi savuun.<br />Ja silti tämänkin surun alla<br />on tuli,<br />sydämeni palaa, eikä kulu.</span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;"><b>Eeva-Liisa Manner<br />(Runo sarjasta Empiirisen minän kokemuksia, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat, Runoja 1964. Runo on julkaistu mm. teoksessa Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot 1999 s.265)</b></span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;">Jos tämä rakkaus, joka on hienojakoisinta<br />ja tutkimattominta kaikista aineista, nousisi ja leviäisi,<br />se peittäisi valtakunnan kuin tuhka.</span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;"><b>Eeva-Liisa Manner<br />(Osa tekstistä Primum mobile, kokoelmasta Kirjoitettu kivi, Runoja 1966. Teksti on julkaistu mm. teoksessa Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot, 1999 s.293)</b></span></p><p> <span style="font-family:Verdana,Arial,Helvetica;font-size:85%;">Emme ole tyytyväisiä. Emme siis myöskään kuolleita. Ja elämän luonteeseen kuuluu luoda unistaan kulttuuria.</span></p>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-59085106569428355912008-09-18T18:17:00.000-07:002011-04-04T15:48:28.086-07:00Omia ajatuksiani muutamista runoilijoista18.9.08<br />
Minulle Pentti Saarikoski on ollut monella tavalla innoitusta antava runoilija. En kylläkään pitänyt koko hänen runotuotannostaan. Mutta hänen kauniit, muut kuin ns. kakkarunonsa olivat minusta hyviä. Saarikoskesta kirjoitettiin paljon siihen aikaan, kun itse olin vielä koululainen.<br />
<br />
Mutta se, että yleensä koskaan aloin kirjoittaa runoja, johtui keskikouluaikaisesta opettajastani, äidinkielenopettaja Karangosta, joka oli neljännellä ja viidennellä luokalla opettajani Lempäälän-Vesilahden yhteiskoulussa. Hän oli jotenkin ihastuttava vanha rouva, rehtorin vaimo ja Kari ja Jorma Karangon äiti. Tuohon aikaan luin Saima Harmajan päiväkirjan ja aloin sitten itsekin kirjoittaa runoja. Jotekin Harmajan luontorunot puhuttelivat minua, huomasin osaavani itsekin kirjoittaa luontorunoja. Tuolloin keskikoulun viimeisinä vuosina aloin kirjoittaa Helsingin Sanomien Nuorten palstalle. Monia runojani julkaistiin silloin. Kirjoitin myös Nasta-nimiseen lehteen.<br />
<br />
Muita kirjoittamisseeni vaikuttaneita runoilijoita ovat olleet varhaisempina vuosinani Saima Harmajan, Eeva-Liisa Mannerin ja Pentti Saarikosken lisäksi Paavo Haavikko ja Tulenkantajat ym. Myös italialainen Quasimodo.<br />
<br />
<br />
Yksi tärkeimmistä minuun vaikuttaneista runoilijoista on kuitenkin Eeva-Liisa Manner.<br />
<h3 class="post-title entry-title">Maailma on minun aistieni runoelma </h3>"Torit, kiitävät autot, puut, pölyinen vihreä<br />
saavat sävynsä minulta:<br />
maailma on minun aistieni runoelma<br />
ja lakkaa kun minä kuolen.<br />
Tämä läheisyys, pitkä hetki, ihon pehmeä<br />
tunnelma ovat vain minussa, minulle; mielle vain<br />
tai kehä minun aistieni haaveen ympärillä.<br />
Kun lainaan sinulta objektiivisen silmän<br />
näen (kuin käännetyn kiikarin läpi)<br />
miten kuljet kirkkaita katuja pitkin<br />
kaksin, markiisien valossa,<br />
olet kaukana, yhä kauempana, yhä<br />
olet, mutta häipyvän pieni."<br />
<span style="font-size: 78%;">Eeva-Liisa Manner</span><br />
<span style="font-weight: bold;"><br />
Eeva-Liisa Manner, </span>salanimi<span style="font-weight: bold;"> Anna Sember (</span>5.12.1921 Helsinki - 7.7.1995 Tampere, haudattu Kalevankankaan hautausmaalle<span style="font-weight: bold;">)</span><br />
<br />
<a class="external text" href="http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/manner/index.html" rel="nofollow" title="http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/manner/index.html">Eeva-Liisa Manner -tietokanta</a><br />
<br />
Mannerin runotuotantoon kuuluu 11 alkuperäiskokoelmaa, joiden lisäksi hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja proosaa sekä toimi kriitikkona ja esseistinä.<br />
<br />
Kirjailijan saamat palkinnot<br />
<br />
Valtion kirjallisuuspalkinto 1952, 1957, 1960, 1961, 1967<br />
Valtion näytelmäkirjailijapalkinto 1968<br />
Kääntäjäpalkinto 1975 (yhdessä Kirsi Kunnaksen kanssa)<br />
SKS:n palkinto 1957, 1960<br />
Aleksis Kiven palkinto 1961<br />
Mikael Agricola-palkinto 1962<br />
Tampereen kaupungin palkinto 1956, 1959, 1960, 1965, 1968, 1971, 1976<br />
Hämeen läänin taidepalkinto 1972<br />
Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 1976<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Tuotantoa</span><br />
<br />
<a class="external text" href="http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/218" rel="nofollow" title="http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/218">Kustannusosakeyhtiö Tammin julkaisema Eeva-Liisa Manner -tuotanto</a><br />
<br />
<i>Eeva-Liisa Manner </i><i>Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot. </i><i>Toim. Tuula Hökka. Tammi 2008. 599 s.</i><br />
<br />
<br />
Mustaa ja punaista. Runoja. (Turku) /1944/. Aura.<br />
Kuin tuuli tai pilvi. Runoja. Porvoo 1949. WSOY.<br />
Tyttö taivaan laiturilla. Pienoisromaani. Porvoo 1951. WSOY.<br />
Tämä matka. Runoja. Helsinki 1956. Tammi. 5. painos. Helsinki 1963. /Tekijän korjailema laitos/<br />
Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia, Helsinki 1957. Tammi. Proosaa.<br />
Eros ja Psykhe,Runodraama. Helsinki 1959. Tammi.<br />
Ruots. Eros och Psyke. Övers. av Karin Mandelstam. 1960. Radiokuunnelma.<br />
Orfiset laulut. Helsinki 1960. Tammi. Runoja.<br />
Oliko murhaaja enkeli? Anna September. Helsinki 1963. Tammi. Salapoliisiromaaniparodia.<br />
Niin vaihtuivat vuoden ajat. Runoja. Helsinki 1964. Tammi.<br />
Uuden vuoden yö. 1964-65. Komedia. Helsinki 1965. Tammi.<br />
Kirjoitettu kivi. Runoja. Helsinki 1966. Tammi.<br />
Toukokuun lumi. 1966-67. 3-näytöksinen näytelmä. Helsinki 1967. Tammi.<br />
Fahrenheit 121. Runoja. Helsinki 1968. Tammi.<br />
Jos suru savuaisi Elokuun runot ja muitakin. Helsinki 1968. Tammi.<br />
Poltettu oranssi, Balladi sanan ja veren ansoista. Helsinki 1968. Tammi. Näytelmä.<br />
Varjoon jäänyt unien lähde. Sokeain kuunnelmakilpailun voittanut kuunnelma. 1969. Ruots. Drömmarnas källa sjunken i skugga. Övers. av Karin Mandelstam. 1969.Radiokuunnelma.<br />
Vuorilla sataa aina. 1970. Ruots. Det regnar alltid i bergen. Övers. av Karin Mandelstam 1971.Radiokuunnelma.<br />
Paetkaa purret kevein purjein. Teema ja muunnelmia. Helsinki 1971. Tammi. Runoja.<br />
Sonaatti (preparoidulle pianolle). Prologi ja 2 pienoisnäytelmää. 1971.<br />
Varokaa, voittajat. Rajatilanteita, eli kuusikymmentä aspektia erään mestitsiperheen murhenäytelmään. Helsinki 1972. Tammi.<br />
Varokaa voittajat. Sattumasta, välttämättömyydestä ja väkivaltaisesta kuolemasta.<br />
Tekijän uudistama laitos. Helsinki 1976. Tammi. Ruots. Mainakes hundar. Gränslagen eller sextio aspekter på en mestizfamiljs tragedi. Övers. Th. Warburton. Borgå 1974. Schildt.<br />
Kamala kissa. Pilakokoelma. Vanhoille lapsille laatinut. Helsinki 1976. Tammi. Runoja.<br />
Kuolleet vedet. Sarjoja yleisista ja yksityisistä mytologioista. Helsinki 1977. Tammi. Runoja.<br />
Runoja 1956-1977. Helsinki 1980. Tammi. Valitut runot.<br />
Kauhukakara ja Superkissa. Kissaleikki.. Prologi ja kaksi näytöstä. Tampere 1982. Kirjayhtymä. Näytelmä.<br />
Kamala kissa ja Katinperän lorut. Helsinki 1985. Tammi.<br />
Santakujan Othello. Lisälehtiä keskeneräiseen murhenäytelmään - Georg Büchnerin Woyzeckiin. Georg Büchner. Woyzeck. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. Helsinki 1987. Tammi.<br />
Hevonen minun veljeni. Hevosrunot 1956-1976. Helsinki 1988. Tammi.<br />
Ikäviä kirjailijoita. Helsinki 1994. TAI-teos. Esseitä.<br />
<br />
<strong>Mustaa ja punaista</strong><br />
Runoja. (Turku) /1944/. Aura.<br />
<br />
<strong>Kuin tuuli tai pilvi<br />
</strong>Runoja. Porvoo 1949. WSOY.<br />
<br />
<strong>Tyttö taivaan laiturilla</strong><br />
Pienoisromaani. Porvoo 1951. WSOY.<br />
<br />
<strong>Tämä matka</strong><br />
Runoja. Helsinki 1956. Tammi. 5. painos. Helsinki 1963. /Tekijän korjailema laitos/<br />
<br />
<strong>Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia</strong><br />
Helsinki 1957. Tammi. Proosaa.<br />
<br />
<strong>Eros ja Psykhe</strong><br />
Runodraama. Helsinki 1959. Tammi. Ruots. Eros och Psyke. Övers. av Karin Mandelstam. 1960. Radiokuunnelma.<br />
<br />
<strong>Orfiset laulut<br />
</strong>Helsinki 1960. Tammi. Runoja.<br />
<br />
<strong>Oliko murhaaja enkeli?</strong><br />
Anna September. Helsinki 1963. Tammi. Salapoliisiromaaniparodia.<br />
<br />
<strong>Niin vaihtuivat vuoden ajat<br />
</strong>Runoja. Helsinki 1964. Tammi.<br />
<br />
<strong>Uuden vuoden yö</strong><br />
1964-65. Komedia. Helsinki 1965. Tammi.<br />
<br />
<strong>Kirjoitettu kivi<br />
</strong>Runoja. Helsinki 1966. Tammi.<br />
<br />
<strong>Toukokuun lumi</strong><br />
1966-67. 3-näytöksinen näytelmä. Helsinki 1967. Tammi.<br />
<br />
<strong>Fahrenheit 121</strong><br />
Runoja. Helsinki 1968. Tammi.<br />
<br />
<strong>Jos suru savuaisi<br />
</strong>Elokuun runot ja muitakin. Helsinki 1968. Tammi.<br />
<br />
<strong>Poltettu oranssi</strong><br />
Balladi sanan ja veren ansoista. Helsinki 1968. Tammi. Näytelmä.<br />
<br />
<strong>Varjoon jäänyt unien lähde</strong><br />
Sokeain kuunnelmakilpailun voittanut kuunnelma. 1969. Ruots. Drömmarnas källa sjunken i skugga. Övers. av Karin Mandelstam. 1969. Radiokuunnelma.<br />
<br />
<strong>Vuorilla sataa aina<br />
</strong>1970. Ruots. Det regnar alltid i bergen. Övers. av Karin Mandelstam 1971. Radiokuunnelma.<br />
<br />
<strong>Paetkaa purret kevein purjein<br />
</strong>Teema ja muunnelmia. Helsinki 1971. Tammi. Runoja.<br />
<br />
<strong>Sonaatti (preparoidulle pianolle)</strong><br />
Prologi ja 2 pienoisnäytelmää. 1971.<br />
<br />
<strong>Varokaa, voittajat. Rajatilanteita, eli kuusikymmentä aspektia erään mestitsiperheen murhenäytelmään</strong><br />
Helsinki 1972. Tammi.<br />
<br />
<strong>Varokaa voittajat. Sattumasta, välttämättömyydestä ja väkivaltaisesta kuolemasta.</strong><br />
Tekijän uudistama laitos. Helsinki 1976. Tammi. Ruots. Mainakes hundar. Gränslagen eller sextio aspekter på en mestizfamiljs tragedi. Övers. Th. Warburton. Borgå 1974. Schildt.<br />
<br />
<strong>Kamala kissa</strong><br />
Pilakokoelma. Vanhoille lapsille laatinut. Helsinki 1976. Tammi. Runoja.<br />
<br />
<strong>Kuolleet vedet</strong><br />
Sarjoja yleisista ja yksityisistä mytologioista. Helsinki 1977. Tammi. Runoja.<br />
<br />
<strong>Runoja 1956-1977</strong><br />
Helsinki 1980. Tammi. Valitut runot.<br />
<br />
<strong>Kauhukakara ja Superkissa. Kissaleikki.</strong><br />
Prologi ja kaksi näytöstä. Tampere 1982. Kirjayhtymä. Näytelmä.<br />
<br />
<strong>Kamala kissa ja Katinperän lorut<br />
</strong>Helsinki 1985. Tammi.<br />
<br />
<strong>Santakujan Othello<br />
</strong>Lisälehtiä keskeneräiseen murhenäytelmään - Georg Büchnerin Woyzeckiin. Georg Büchner. Woyzeck. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. Helsinki 1987. Tammi.<br />
<br />
<strong>Hevonen minun veljeni<br />
</strong>Hevosrunot 1956-1976. Helsinki 1988. Tammi.<br />
<br />
<strong>Ikäviä kirjailijoita</strong><br />
Helsinki 1994. TAI-teos. Esseitä.<br />
<br />
<strong>Selected Poems</strong><br />
Guildford 1997. Making Waves.<br />
<br />
<strong>Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot.</strong><br />
Helsinki 1999. Tammi.<br />
<br />
<strong>Kävelymusiikkia. Proosateokset</strong><br />
Helsinki 2003. Tammi.<br />
<strong>Kirjoittamisen aika : Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963-1969</strong> / toimittanut ja selityksin varustanut Tuula Hökkä<br />
2006. Tammi. Kirjeitä.<br />
<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Suomennoksia</span><br />
<br />
Shakespearea, Hesseä ja Kafkaa.<br />
Mikael Agricola -palkinto 1964 Oscar Parlandin romaanista Härän vuodet (Tjurens år).<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Muuta<br />
</span><br />
Eeva-Liisa Manner -runopalkinto on Suomen Kirjailijaliiton jakama tunnustus ansioituneille runoilijoille (1997 alkaen) <br />
Helena Sinervo voitti Finlandia-palkinnon 2004 romaanillaan Runoilijan talossa, joka pyrkii kuvaamaan Eeva-Liisa Mannerin elämää.<br />
Tuula Hökkä (toim.): Kirjoittamisen aika. Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963-1969, Tammi 2006<br />
Eeva-Liisa Manner -seura perustettiin vuonna 2005. Sen puheenjohtaja on Marja-Leena Tuurna.<br />
Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä Mannerin pronssinen muistolaatta on Tampereella Ojakatu 1:ssä. Manner asui ko. osoiteessa vuodesta 1963 lähtien.<br />
<a href="javascript:;" onclick="javascript:playerpopup=window.open('http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F02051_1','yle_player','resizable=yes,width=835,height=660');playerpopup.focus();">Eeva-Liisa Mannerin haastattelu, Ylen elävä arkisto</a> 23.03.1968 | kesto: 6.00<br />
<a href="javascript:;" onclick="javascript:playerpopup=window.open('http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F04362_1','yle_player','resizable=yes,width=835,height=660');playerpopup.focus();">Haastattelu</a> 14.05.1985 | kesto: 4.53<br />
<span style="font-size: 100%;"><strong>Jarkko Tontin esitelmä Eeva-Liisa Manner -juhlaseminaarissa 5.12.2006:</strong></span><span style="font-size: 100%;"><a href="http://www.jarkkotontti.net/blog/esseita-ja-arvostelua/kuolemasta-ja-syntymasta-eli-mannermaista-filosofiaa/" rel="bookmark" title="Permanent Link: Kuolemasta ja syntymästä eli Mannermaista filosofiaa"> Kuolemasta ja syntymästä eli Mannermaista filosofiaa</a></span> Ks. myös: <a href="http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9789522150349" target="_blank"><em>Mistä meille metsä, niitty, lähde. Kirjoituksia Eeva-Liisa Mannerista</em>. Toim. Tuula Hökkä & Jarkko Tontti. ntamo 2008.</a> <br />
<a class="external text" href="http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/218" rel="nofollow" title="http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/218"><br />
</a>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-87408703475089756162008-09-16T17:23:00.000-07:002008-09-16T19:56:41.736-07:00Pentti Saarikoski<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXkFV5ppPOJrAG_RDZOEJprIQXHHz5kFarhRGoQSWp3FY4BZP5wCwxTQhEmIEvIBazOlReNhMc1P9KENMe7q3ytmwfiF3tFikADega_NcoJf25hrSdrrCt350GK3Hr-7zBuEtoOo8ZSw0/s1600-h/laatta.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXkFV5ppPOJrAG_RDZOEJprIQXHHz5kFarhRGoQSWp3FY4BZP5wCwxTQhEmIEvIBazOlReNhMc1P9KENMe7q3ytmwfiF3tFikADega_NcoJf25hrSdrrCt350GK3Hr-7zBuEtoOo8ZSw0/s200/laatta.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5246810771924085810" border="0" /></a><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjElmny2BkqkDiF_p4GLfepaBguUZAbmEOUVTxpRnCAZL_oixVU3lYG8QU3cXzNancNbIUYBzC3XLKUeVx2HwYR6VzYWmoHmAtEopYGz0NLIQkWX6VzGLKmRUgrhomyjRFRCJrLd0-4UzI/s1600-h/saarikoski2.jpg"><img style="margin: 0pt 0pt 10px 10px; float: right; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjElmny2BkqkDiF_p4GLfepaBguUZAbmEOUVTxpRnCAZL_oixVU3lYG8QU3cXzNancNbIUYBzC3XLKUeVx2HwYR6VzYWmoHmAtEopYGz0NLIQkWX6VzGLKmRUgrhomyjRFRCJrLd0-4UzI/s400/saarikoski2.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5246799544783321538" border="0" /></a><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi43IBWUw4JkIoQ7Q5l2t-oPx9owakft0X5vRSHOXjrTl6tcfpHW09EPmlp__Eg7yQ5VVXP1xE7p8go-xK_7DcpKkdvlRYrFOrsINEOOAAs90J7b9iCEYU3fe3Z71Y3CxNokMJ7iHJ8zNY/s1600-h/saarikosken+runot.jpg"><img style="margin: 0pt 0pt 10px 10px; float: right; cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi43IBWUw4JkIoQ7Q5l2t-oPx9owakft0X5vRSHOXjrTl6tcfpHW09EPmlp__Eg7yQ5VVXP1xE7p8go-xK_7DcpKkdvlRYrFOrsINEOOAAs90J7b9iCEYU3fe3Z71Y3CxNokMJ7iHJ8zNY/s400/saarikosken+runot.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5246795555313674962" border="0" /></a><br /><br />Otavan ilmoittamia<br /><li style="font-weight: bold;"><a href="http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/s-o/fi_FI/">Henkilötietoja</a></li><br />Pentti Ilmari Saarikoski syntyi 2.9.1937 Impilahdella ja kuoli 24.8.1983 Joensuussa.<br /><br />Tässä linkissä ovat seuraavat<br /><li style="font-weight: bold;"><a href="http://www.uta.fi/%7Etp58308/saarik.htm">Pentti Saarikosken runot:</a></li>1. Aineksia elegiaan(1958)<br />2. Portugalin kuu(1961)<br />3. Kuljen missä kuljen (osa) 1965<br />4. Hämärän tanssit (otteita)1983<br /><br />Työnsin lapsenrattaita, ratkoin ongelmaa jota Claude Simon<br />sanoo<br />kirjailijan ainoaksi ammatilliseksi<br />ongelmaksi, miten kirjoittaa,<br />kahvi kiehuu, lapsi huutaa seinän takana,<br />jatkan,<br />hyvin vähän esineitä,<br />tai hyvin paljon.<br /><br />Katkelma runosta ”kuljen missä kuljen”<br />(Pentti Saarikoski 1965)<br /><br /><br />Tämän kaiken hän kirjoitti:<br />Runoja, 1958, runoja, Otava<br />Toisia runoja, 1958, runoja, Otava<br />Runot ja Hipponaksin runot, 1959, runoja, Otava<br />Nenän pakinoita, 1960, Otava<br />Maailmasta, 1961, runoja, Otava<br />Mitä tapahtuu todella?, 1962, runoja, Otava<br />Ovat muistojemme lehdet kuolleet,1964, romaani, Otava<br />Runoja 1958 -1962, 1964, kootut runot, Otava<br />Kuljen missä kuljen, 1965, runoja, Otava<br />Punaiset liput, 1966, pamfletti, Weilin + Göös<br />Laulu laululta pois, 1966, runoja, Otava<br />Ääneen, 1966, runoja, Piccolo<br />Aika Prahassa, 1967, proosaa, Otava<br />En soisi sen päättyvän, 1968, runoja, Otava<br />Kirje vaimolleni, 1968, proosaa, Otava<br />Katselen Stalinin pään yli ulos, 1969, runoja, Otava<br />Onnenaika, 1971, runoja, Otava<br />Alue, 1973, runoja, Otava<br />Eino Leino, legenda jo eläessään, 1974, henkilökuva, WSOY<br />Valitut runot, 1974, Otava<br />Ja meille jäi kiireetön ilta / Kvällen gör sig ingen brådska, 1975,<br />runoja yhdessä Mia Bernerin kanssa, Otava<br />Ihmisen ääni, tunnustuskirja, 1976, WSOY<br />Tanssilattia vuorella, 1977, runoelma, Otava<br />Tähänastiset runot, 1978, kootut runot, Otava<br />Tanssiinkutsu, 1980, runoja, Otava<br />Asiaa tai ei, 1980, proosaa, Otava<br />Euroopan reuna, 1982, proosaa, Otava<br />Hämärän tanssit, 1983, runoja, Otava<br />Nuoruuden päiväkirjat, 1984, (toim. Pekka Tarkka), Otava<br />Köyhyyden filosofia, 1986, kuunnelmia, Otava<br />Nuoruuden runot, kreikkalainen kausi 1958–1959, toim. Pekka<br />Tarkka, 1994, Otava<br />Tiarnia-sarja ja muut Ruotsin kauden runot, 1996<br />Ääneen, samoissa kansissa nuoruuden runoista koostettu<br />cd-runoäänite ja kirja, lausujana Martti<br />Mäkelä, 1997<br />Prahan päiväkirjat, 1998, otava<br />Juomarin päiväkirja, 1999, Otava<br />Toipilaan päiväkirjat, 2001, Otava <br /><br /><span style="font-weight: bold;"> </span><span style="font-size:100%;"><span style="font-weight: bold;">Runot 61–66 (Sisältää läpimurtoteokset)</span><br /></span><span style="font-size:100%;">Toimittaneet H. K. Riikonen ja Janna Kantola</span> <div class="information"> <div>350 sivua / 167 x 200 mm / 82.2978-951-1-22600-0 <span class="weak">Julkaisuaika 4 / 2008 </span></div> <p> </p> </div><div><b>Palkinnot</b><br /><br />Valtion kirjallisuuspalkinto 1963, 1966, 1970, 1973, 1981 ja 1982<br />Kalevi Jäntin palkinto 1959<br />Kariston proosapalkinto 1961<br />Tammen kääntäjäpalkinto 1962<br />Kirjailijaliiton palkinto 1963<br />Mikael Agricolan palkinto 1966<br />Aleksis Kiven palkinto 1974<br />Otavan kääntäjäpalkinto 1970</div> <br /><b>Poimintoja suomennoksista (Otavan antamat tiedot)</b><br /><br />Antiikin runoutta ja draamaa. Suomennoksia vuosilta 1958–1981, toimittanut H. K. Riikonen, 2002, Otava<br /><br />Seuraavien kreikkalaisten teoksia:<br />Homeros, Herakleitos, Sapfo, Euripides, Platon, Ksenofon, Aristoteles, Theofristo<br /><br />Englannin ja Amerikan kirjallisuutta:<br />James Joyce, Henry Miller, J.D. Salinger, Saul Bellow, Philip Roth, Allen Ginsberg<br /><br />Skandinavian kirjallisuutta:<br />Henrik Ibsen, Gunnar Ekelöf, Göran Sonneri Italian kirjallisuutta: Italo Calvino<br /><br /><div><b>Käännöksiä Saarikosken tuotannosta</b> (Otavan mukaan)<br /><br />Aika Prahassa, Kirje vaimolleni, Onnenaika, Raben & Sjögren, Ruotsi<br /><br />Katselen Stalinin pää yli ulos, Gyldendal, Norja<br /><br />Katselen Stalinin pää yli ulos, Raben & Sjögren, Ruotsi<br /><br />Tanssilattia vuorella, Bonnier, Ruotsi<br /><br />Jäi meille kiireetön aika, Författarförlag, Ruotsi / Otava, ruotsal.laitos<br /><br />Alue, Tiden, Ruotsi<br /><br />Poems 1958-1980, runovalikoima, englanti, The Toothpaste<br /><br />Press/Iowa 1983, käänt. Anselm Hollo<br /><br />Asiaa tai ei (Angeläget eller ej), 1984, Raben & Sjögren, Ruotsi<br /><br />Asiaa tai ei (On voi ei ole), 1985, Perioodika, Loomingu, Eesti<br /><br />Euroopan reuna (Euroopa serval), 1985, Perioodika, Loomingu, Eesti<br /><br />Nuoruuden päiväkirjat (Ungdomsdagbok), 1987, Raben & Sjögren, Ruotsi, käänt. Anna-Liisa<br />Sahlström<br /><br />Runovalikoima, 1987, Yakinfos, Kreikka<br /><br />Dances of the Obscure (Hämärän tanssit), englanti,<br /><br />Logridge-Rhodes/Colorado, USA 1987, käänt.<br />Michael Cole ja Karen Kimball<br /><br />Hämärä tantsud, runovalikoima, eesti, Eesti Raamat 1989, käänt. Joel Sang, Paul-Eerik Rummo ja Debora Vaarandi<br /><br />Det yderste Europa (Euroopan reuna), tanska, Gyldendal 1991,<br />käänt. Torben Bach Nielsen<br /><br /><br />Useita runovalikoimia eri maissa ja yksittäisiä runoja antologioissa mm. seuraavilla kielillä: ruotsi, englanti, norja, ranska, saksa,unkari, venäjä, espanja ja eesti.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Saarikoskesta kirjoitettua</span><br /><span style="font-size:100%;">Pekka Tarkka: Pentti Saarikoski: vuodet 1964-1983, Otava 2003</span><br />Tarkan <i>Pentti Saarikoski I–II</i> sisältää 1340 sivua.<br /><br /><b>Yrjö Hosiaisluoman</b> elämäkertateos <i>Euroopan reunalla, kosken korvalla, Jumalten narri Pentti Saarikoski</i>, Like 1998<br /><br />Ääninäytteitä<br /><li style="font-weight: bold;"><a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F01453_2">Saarikoski kertoo kirjastaan Ovat muistojemme lehdet kuolleet</a></li><br />28.02.1965 | kesto: 9.19<br /></div>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1851287131847344782.post-42025140918965421262008-09-11T16:29:00.000-07:002008-09-18T19:34:48.467-07:00Runoudesta yleensä<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3hOMsy5h6T0FxmohKRzY4LfAWINJIyUII08DtLr5UPnp82Yr4t206OBzzmCB13ZoLsHdqbgumsSaQYrHtIeyEy2esQGHF1rRW4KYvxkM2nC4KZOOtkveEsrF7p8YQVDyGL8iKCmAGslA/s1600-h/saarikoskilevy.jpg"><img style="cursor: pointer;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3hOMsy5h6T0FxmohKRzY4LfAWINJIyUII08DtLr5UPnp82Yr4t206OBzzmCB13ZoLsHdqbgumsSaQYrHtIeyEy2esQGHF1rRW4KYvxkM2nC4KZOOtkveEsrF7p8YQVDyGL8iKCmAGslA/s400/saarikoskilevy.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5246820481975050898" border="0" /></a><br />12.9.08<br />Tässä blogissa kirjoitan kaikenlaista kaikenlaisesta runoudesta. You Tubesta voi katsoa mm. Pentti Saarikosken ja Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja. Ohessa muutama video. Listaan niitä lisää vähitellen.<br /><br />Muksut laulavat Saarikosken tekstiä:<br /><br />Minä rakastan sinua<br />niinkuin vierasta maata<br />kalliota ja siltaa<br />niinkuin yksinäistä iltaa,<br />joka tuoksuu kirjoilta<br />minä kävelen sinua kohti maailmassa<br />ilmakehien alla<br />kahden valon välistä<br />minun ajatukseni,<br />joka on veistetty ja sinua<br /><br />Saarikoski pakinoi nimimerkillä Nenä Ylioppilaslehteen, Uuteen Suomeen ja Kansan Uutisiin.<span style="font-size:100%;"> Hän</span><span style="font-weight: bold;font-size:100%;" > </span><span style="font-size:100%;"> </span> <span style="font-weight: normal;font-size:100%;" >oli sotien jälkeisen Suomen merkittävimpiä kirjailijoita. Hän julkaisi useita runokirjoja 50-luvulta lähtien kuolemaansa saakka.</span> <span style="font-weight: normal;font-size:100%;" >Saarikoski myös suomensi useita kirjoja, kuten Homeroksen Odysseian, Aristoteleen Runousopin, James Joycen Odysseuksen jaJ.D. Salingerin romaanin Sieppari Ruispellossa sekä suuren määrän merkittävää aikalaisproosaa etenkin englannin kielestä (Saul Bellow jne.).</span><div id="articlecontents"><p>Saarikosk pakinoi nimimerkillä <span>Nenä</span> Ylioppilaslehteen<a href="http://www.vastauksia.com/Ylioppilaslehti"></a>, Uuteen Suomeen ja Kansan Uutisiin. Pakinat ivasivat kirkkoa, armeijaa, politiikkaa ja kaikenlaista konservatiivisuutta. Saarikoski parodioi taitavasti virallisen Suomen juhlavaa kapulakieltä. </p><p>Henkilönä Saarikoski oli jo ennen termin tutuksi tulemista "julkkis", jonka tekemisiä seurattiin ja joka kertoi mielellään asioistaan lehdille. Sekä hänen henkilöönsä että tuotantoonsa vaikutti rankka alkoholin käyttö, mutta <i style="font-weight: bold;">Tiarnia</i>-sarjassa hän suoritti vielä lyyrisen nousun, joka herätti hämmästystä ja ihastusta. </p><p>Saarikosken hauta on Heinävedellä Valamon luostarissa. <span>Tuula-Liina Varis</span>, yksi vaimoista <span style="text-decoration: underline;"></span>on julkaissut muistelmateoksen <i>Kilpikonna ja olkimarsalkka</i> (1994). </p> <span style="font-weight: bold;">Tuotanto<br /></span> <p><b>Runous:</b> </p> <ul><li> <i>Runoja </i>(1958) </li><li> <i>Toisia runoja</i>(1958) </li><li> <i>Runot ja Hipponaksin runot</i> (1959) </li><li> <i>Maailmasta </i>(1961)</li><li> <i>Mitä tapahtuu todella? </i>(196)</li><li> <i>Kuljen missä kuljen</i> (1965) </li><li> <i>Ääneen</i> (1966)</li><li> <i>Laulu laululta pois</i> (1968) </li><li> <i>En soisi sen päättyvän </i>(196) </li><li> <i>Katselen Stalinin pään yli ulos</i> (1969) </li><li> <i>Onnen aika</i> (1970)</li><li> <i>Alue</i> (1973) </li><li> <i>Eino Leino</i> (runomuotoinen tutkielma) (1974) </li><li> <i>Ja meille jäi kiireetön ilta</i> (yhdessä Mia Bernerin kanssa) (1975) </li><li> <i>Tiarnia-trilogia:</i> <ul><li> <i>Tanssilattia vuorella</i> (1977) </li><li> <i>Tanssiinkutsu</i> (1980) </li><li> <i>Hämärän tanssit</i> (1983)</li></ul> </li></ul> <p><b>Proosateokset</b> </p> <ul><li> <i>Ovat muistojemme lehdet kuolleet</i> (1964) </li><li> <i>Aika Prahassa</i> (1967) </li><li> <i>Kirje vaimolleni</i> (1968) </li><li> <i>Asiaa tai ei</i> (1980)</li><li> <i>Euroopan reuna kineettinen kuva</i> (1983) </li></ul> <p><b>Käännökset</b> </p> <ul><li> James Joyce:<span style="font-style: italic;"> Odysseus (Ulysses)</span></li><li> J.D. Salinger: <span style="font-style: italic;">Sieppari ruispellossa</span><br /></li><li> Henry Miller: <span style="font-style: italic;">Kravunkääntöpiiri</span><br /></li><li> Antti Jalava: <i>Asfalttikukka</i></li><li>Saarikosken antiikin suomennokset <ul><li> Homeros: <span style="font-style: italic;">Odysseia</span> (1972) </li><li> <span style="text-decoration: underline;"></span> Aristoteles: <span style="font-style: italic;">Runousoppi</span></li><li> Euripides: <span style="font-style: italic;">Herakles</span><br /></li><li> Herakleitos: <span style="font-style: italic;">Yksi ja sama</span><br /></li><li> Ksenofon: <span style="font-style: italic;">Sokrates</span><br /></li><li> Sapfo:<span style="font-style: italic;"> Iltatähti, häälaulu</span><br /></li><li> Theofrastos: <span style="font-style: italic;">Luonteita</span><br /></li></ul> </li></ul> <h2> Muuta Saarikoskeen liittyvää kirjallisuutta </h2> <ul><li> Pekka Tarkka (toim.): "Nuoruuden päiväkirjat", 1984. </li><li> Pekka Tarkka (toim.): "Juomarin päiväkirjat", Otava, 1999. </li><li> Pekka Tarkka: Pentti Saarikoski (I 2002, II 2004) </li><li>Janna Kantola: Tanssi yöhön, pimeään <i>(väitöskirja gnostlaisista teemoista Saarikosken myöhäistuotannossa)</i> (1998) </li><li> Yrjö Hosiaisluoma:<span style="text-decoration: underline;"></span> "Euroopan reunalla, kosken korvalla", Like, 1998. </li><li> Mia Berner (toim.): "Din Pentti – Urval av Pentti Saarikoskis brev till sin sista hustru", Rabén & Sjögren, Kristianstad (ilmestymisvuosi ?) </li></ul> <p><br /></p></div>Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/00394065248906757846noreply@blogger.com0