Omia ajatuksiani muutamista runoilijoista

18.9.08
Minulle Pentti Saarikoski on ollut monella tavalla innoitusta antava runoilija. En kylläkään pitänyt koko hänen runotuotannostaan. Mutta hänen kauniit, muut kuin ns. kakkarunonsa olivat minusta hyviä. Saarikoskesta kirjoitettiin paljon siihen aikaan, kun itse olin vielä koululainen.

Mutta se, että yleensä koskaan aloin kirjoittaa runoja, johtui keskikouluaikaisesta opettajastani, äidinkielenopettaja Karangosta, joka oli neljännellä ja viidennellä luokalla opettajani Lempäälän-Vesilahden yhteiskoulussa. Hän oli jotenkin ihastuttava vanha rouva, rehtorin vaimo ja Kari ja Jorma Karangon äiti. Tuohon aikaan luin Saima Harmajan päiväkirjan ja aloin sitten itsekin kirjoittaa runoja. Jotekin Harmajan luontorunot puhuttelivat minua, huomasin osaavani itsekin kirjoittaa luontorunoja. Tuolloin keskikoulun viimeisinä vuosina aloin kirjoittaa Helsingin Sanomien Nuorten palstalle. Monia runojani julkaistiin silloin. Kirjoitin myös Nasta-nimiseen lehteen.

Muita kirjoittamisseeni vaikuttaneita runoilijoita ovat olleet varhaisempina vuosinani Saima Harmajan, Eeva-Liisa Mannerin ja Pentti Saarikosken lisäksi Paavo Haavikko ja Tulenkantajat ym. Myös italialainen Quasimodo.


Yksi tärkeimmistä minuun vaikuttaneista runoilijoista on kuitenkin Eeva-Liisa Manner.

Maailma on minun aistieni runoelma

"Torit, kiitävät autot, puut, pölyinen vihreä
saavat sävynsä minulta:
maailma on minun aistieni runoelma
ja lakkaa kun minä kuolen.
Tämä läheisyys, pitkä hetki, ihon pehmeä
tunnelma ovat vain minussa, minulle; mielle vain
tai kehä minun aistieni haaveen ympärillä.
Kun lainaan sinulta objektiivisen silmän
näen (kuin käännetyn kiikarin läpi)
miten kuljet kirkkaita katuja pitkin
kaksin, markiisien valossa,
olet kaukana, yhä kauempana, yhä
olet, mutta häipyvän pieni."
Eeva-Liisa Manner

Eeva-Liisa Manner, salanimi Anna Sember (5.12.1921 Helsinki - 7.7.1995 Tampere, haudattu Kalevankankaan hautausmaalle)

Eeva-Liisa Manner -tietokanta

Mannerin runotuotantoon kuuluu 11 alkuperäiskokoelmaa, joiden lisäksi hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja proosaa sekä toimi kriitikkona ja esseistinä.

Kirjailijan saamat palkinnot

Valtion kirjallisuuspalkinto 1952, 1957, 1960, 1961, 1967
Valtion näytelmäkirjailijapalkinto 1968
Kääntäjäpalkinto 1975 (yhdessä Kirsi Kunnaksen kanssa)
SKS:n palkinto 1957, 1960
Aleksis Kiven palkinto 1961
Mikael Agricola-palkinto 1962
Tampereen kaupungin palkinto 1956, 1959, 1960, 1965, 1968, 1971, 1976
Hämeen läänin taidepalkinto 1972
Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 1976

Tuotantoa

Kustannusosakeyhtiö Tammin julkaisema Eeva-Liisa Manner -tuotanto

Eeva-Liisa Manner Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot. Toim. Tuula Hökka. Tammi 2008. 599 s.


Mustaa ja punaista. Runoja. (Turku) /1944/. Aura.
Kuin tuuli tai pilvi. Runoja. Porvoo 1949. WSOY.
Tyttö taivaan laiturilla. Pienoisromaani. Porvoo 1951. WSOY.
Tämä matka. Runoja. Helsinki 1956. Tammi. 5. painos. Helsinki 1963. /Tekijän korjailema laitos/
Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia, Helsinki 1957. Tammi. Proosaa.
Eros ja Psykhe,Runodraama. Helsinki 1959. Tammi.
Ruots. Eros och Psyke. Övers. av Karin Mandelstam. 1960. Radiokuunnelma.
Orfiset laulut. Helsinki 1960. Tammi. Runoja.
Oliko murhaaja enkeli? Anna September. Helsinki 1963. Tammi. Salapoliisiromaaniparodia.
Niin vaihtuivat vuoden ajat. Runoja. Helsinki 1964. Tammi.
Uuden vuoden yö. 1964-65. Komedia. Helsinki 1965. Tammi.
Kirjoitettu kivi. Runoja. Helsinki 1966. Tammi.
Toukokuun lumi. 1966-67. 3-näytöksinen näytelmä. Helsinki 1967. Tammi.
Fahrenheit 121. Runoja. Helsinki 1968. Tammi.
Jos suru savuaisi Elokuun runot ja muitakin. Helsinki 1968. Tammi.
Poltettu oranssi, Balladi sanan ja veren ansoista. Helsinki 1968. Tammi. Näytelmä.
Varjoon jäänyt unien lähde. Sokeain kuunnelmakilpailun voittanut kuunnelma. 1969. Ruots. Drömmarnas källa sjunken i skugga. Övers. av Karin Mandelstam. 1969.Radiokuunnelma.
Vuorilla sataa aina. 1970. Ruots. Det regnar alltid i bergen. Övers. av Karin Mandelstam 1971.Radiokuunnelma.
Paetkaa purret kevein purjein. Teema ja muunnelmia. Helsinki 1971. Tammi. Runoja.
Sonaatti (preparoidulle pianolle). Prologi ja 2 pienoisnäytelmää. 1971.
Varokaa, voittajat. Rajatilanteita, eli kuusikymmentä aspektia erään mestitsiperheen murhenäytelmään. Helsinki 1972. Tammi.
Varokaa voittajat. Sattumasta, välttämättömyydestä ja väkivaltaisesta kuolemasta.
Tekijän uudistama laitos. Helsinki 1976. Tammi. Ruots. Mainakes hundar. Gränslagen eller sextio aspekter på en mestizfamiljs tragedi. Övers. Th. Warburton. Borgå 1974. Schildt.
Kamala kissa. Pilakokoelma. Vanhoille lapsille laatinut. Helsinki 1976. Tammi. Runoja.
Kuolleet vedet. Sarjoja yleisista ja yksityisistä mytologioista. Helsinki 1977. Tammi. Runoja.
Runoja 1956-1977. Helsinki 1980. Tammi. Valitut runot.
Kauhukakara ja Superkissa. Kissaleikki.. Prologi ja kaksi näytöstä. Tampere 1982. Kirjayhtymä. Näytelmä.
Kamala kissa ja Katinperän lorut. Helsinki 1985. Tammi.
Santakujan Othello. Lisälehtiä keskeneräiseen murhenäytelmään - Georg Büchnerin Woyzeckiin. Georg Büchner. Woyzeck. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. Helsinki 1987. Tammi.
Hevonen minun veljeni. Hevosrunot 1956-1976. Helsinki 1988. Tammi.
Ikäviä kirjailijoita. Helsinki 1994. TAI-teos. Esseitä.

Mustaa ja punaista
Runoja. (Turku) /1944/. Aura.

Kuin tuuli tai pilvi
Runoja. Porvoo 1949. WSOY.

Tyttö taivaan laiturilla
Pienoisromaani. Porvoo 1951. WSOY.

Tämä matka
Runoja. Helsinki 1956. Tammi. 5. painos. Helsinki 1963. /Tekijän korjailema laitos/

Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia
Helsinki 1957. Tammi. Proosaa.

Eros ja Psykhe
Runodraama. Helsinki 1959. Tammi. Ruots. Eros och Psyke. Övers. av Karin Mandelstam. 1960. Radiokuunnelma.

Orfiset laulut
Helsinki 1960. Tammi. Runoja.

Oliko murhaaja enkeli?
Anna September. Helsinki 1963. Tammi. Salapoliisiromaaniparodia.

Niin vaihtuivat vuoden ajat
Runoja. Helsinki 1964. Tammi.

Uuden vuoden yö
1964-65. Komedia. Helsinki 1965. Tammi.

Kirjoitettu kivi
Runoja. Helsinki 1966. Tammi.

Toukokuun lumi
1966-67. 3-näytöksinen näytelmä. Helsinki 1967. Tammi.

Fahrenheit 121
Runoja. Helsinki 1968. Tammi.

Jos suru savuaisi
Elokuun runot ja muitakin. Helsinki 1968. Tammi.

Poltettu oranssi
Balladi sanan ja veren ansoista. Helsinki 1968. Tammi. Näytelmä.

Varjoon jäänyt unien lähde
Sokeain kuunnelmakilpailun voittanut kuunnelma. 1969. Ruots. Drömmarnas källa sjunken i skugga. Övers. av Karin Mandelstam. 1969. Radiokuunnelma.

Vuorilla sataa aina
1970. Ruots. Det regnar alltid i bergen. Övers. av Karin Mandelstam 1971. Radiokuunnelma.

Paetkaa purret kevein purjein
Teema ja muunnelmia. Helsinki 1971. Tammi. Runoja.

Sonaatti (preparoidulle pianolle)
Prologi ja 2 pienoisnäytelmää. 1971.

Varokaa, voittajat. Rajatilanteita, eli kuusikymmentä aspektia erään mestitsiperheen murhenäytelmään
Helsinki 1972. Tammi.

Varokaa voittajat. Sattumasta, välttämättömyydestä ja väkivaltaisesta kuolemasta.
Tekijän uudistama laitos. Helsinki 1976. Tammi. Ruots. Mainakes hundar. Gränslagen eller sextio aspekter på en mestizfamiljs tragedi. Övers. Th. Warburton. Borgå 1974. Schildt.

Kamala kissa
Pilakokoelma. Vanhoille lapsille laatinut. Helsinki 1976. Tammi. Runoja.

Kuolleet vedet
Sarjoja yleisista ja yksityisistä mytologioista. Helsinki 1977. Tammi. Runoja.

Runoja 1956-1977
Helsinki 1980. Tammi. Valitut runot.

Kauhukakara ja Superkissa. Kissaleikki.
Prologi ja kaksi näytöstä. Tampere 1982. Kirjayhtymä. Näytelmä.

Kamala kissa ja Katinperän lorut
Helsinki 1985. Tammi.

Santakujan Othello
Lisälehtiä keskeneräiseen murhenäytelmään - Georg Büchnerin Woyzeckiin. Georg Büchner. Woyzeck. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. Helsinki 1987. Tammi.

Hevonen minun veljeni
Hevosrunot 1956-1976. Helsinki 1988. Tammi.

Ikäviä kirjailijoita
Helsinki 1994. TAI-teos. Esseitä.

Selected Poems
Guildford 1997. Making Waves.

Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot.
Helsinki 1999. Tammi.

Kävelymusiikkia. Proosateokset
Helsinki 2003. Tammi.
Kirjoittamisen aika : Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963-1969 / toimittanut ja selityksin varustanut Tuula Hökkä
2006. Tammi. Kirjeitä.


Suomennoksia

Shakespearea, Hesseä ja Kafkaa.
Mikael Agricola -palkinto 1964 Oscar Parlandin romaanista Härän vuodet (Tjurens år).

Muuta

Eeva-Liisa Manner -runopalkinto on Suomen Kirjailijaliiton jakama tunnustus ansioituneille runoilijoille (1997 alkaen)
Helena Sinervo voitti Finlandia-palkinnon 2004 romaanillaan Runoilijan talossa, joka pyrkii kuvaamaan Eeva-Liisa Mannerin elämää.
Tuula Hökkä (toim.): Kirjoittamisen aika. Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963-1969, Tammi 2006
Eeva-Liisa Manner -seura perustettiin vuonna 2005. Sen puheenjohtaja on Marja-Leena Tuurna.
Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä Mannerin pronssinen muistolaatta on Tampereella Ojakatu 1:ssä. Manner asui ko. osoiteessa vuodesta 1963 lähtien.
Eeva-Liisa Mannerin haastattelu, Ylen elävä arkisto 23.03.1968 | kesto: 6.00
Haastattelu 14.05.1985 | kesto: 4.53
Jarkko Tontin esitelmä Eeva-Liisa Manner -juhlaseminaarissa 5.12.2006: Kuolemasta ja syntymästä eli Mannermaista filosofiaa Ks. myös: Mistä meille metsä, niitty, lähde. Kirjoituksia Eeva-Liisa Mannerista. Toim. Tuula Hökkä & Jarkko Tontti. ntamo 2008.